Oletko aloittanut työt kun vauva on reilu 6kk?

sama homma, unelmien työpaikka enkä uskaltanut antaa mennä ohitse. Hoito järjestyi kun naapuri jolla 2 omaa lasta alkoi hoitamaan myös meidän lapsia. Aloitin niin että tein 2-3pv/vko siihen asti kun nuorin oli 1v6kk ja sitten laitettiin päiväkotiin ja aloitin täysipäiväisesti työt.

isä jäi vanhempainlomalle. Vuoden ikäisenä erinomaiselle pph:lle.

unelmatyöni vauvan ollessa 6 kk. Lasten isä piti vanhempainloman loppuun ja lapset pääsivät hyvälle perhepäivähoitajalle vanhempainloman päätyttyä.

Minä olin töissä ja jäin sitten vuorostani hoitovapaalle vähäksi aikaa. Molempien työt ovat sellaisia, että työajat voi sovitella hyvinkin vapaasti. Kun palasin hoitovapaalta töihin, teimme niin, että toinen vie lapsen päiväkotiin ja toinen meni aikaisin (kuuden-seitsemän aikaan) töihin, jotta voi sitten hakea lapsen aikaisin päiväkodista.



Hyvin meni, tämä esikoinen on jo koulussa. Toisen lapsen kanssa olin itse vähän pitempään kotona, mutta lapsen isä oli taas hoitovapaalla vhän aikaa, ennen kuin lapsi aloitti päiväkotiuransa.

isän jäädessä kotiin tuo olisi loisto juttu! Jos isä ei voi jäädä niin pistää harkitsemaan. Jos löytyy lähipiiristä joku tunnollinen ja kunnollinen hoitaja kotiin niin silloinkin tulisi kysymykseen. Töistä ottaisin selvää jos voisin alkuun tehdä vajaata työaikaa, kerkeäsi sitten olemaan iltaisin paremmin vauvan kanssa.

unelmien paikka odottaa (määräaikainen, sopimusta jatkettu) ja työ pitäisi pomon mukaan aloittaa vauvan ollessa 6kk. Pohdin nyt hyvin ristiriitaisin tuntein, lähteäkö töihin vai jäädäkö kotiin. Puolen vuoden ikäinen vauva kun on vielä niin PIENI, imeten yhä ja isä voisi olla kotona korkeintaan kuukauden päivät.



Vaakakupin toisella puolella todellakin se unelmien paikka, joka todennäköisesti muuttuu ennenpitkää vakituiseksi... Pomolla kova tarve saada mahd. pian joku hommiin: pommittaa mua jatkuvasti soitoillaan, että " tulehtan äkkiä takaisin vai ottaako hän jonkun toisen??" . Tuntuu pahalta :(

Kiristä sinä häntä, sano että tulet kolmen kuukauden päästä.

monipuolinen, haastava, mukava työyhteisö, vakaa työnantaja. Sellainen, jonka tuntee " omakseen" . 8

tosin siitä on jo lähes 10 vuotta aikaa. Esikoiseni oli tuolloin 6kk, eikä isä voinut jäädä kotiin lasta hoitamaan. Elin surkeassa parisuhteessa, enkä voinut luottaa mieheen taloudellisesti enkä muutenkaan. Sain onneksi hoitopaikan yksityiseltä hoitajalta (lapseni oli ainut hoitolapsi sillä hetkellä) siihen saakka, kun päiväkotiin vaadittu 10kk ikä täyttyi. Erosin silloisesta miehestäni vähän myöhemmin ja tilanne oli huomattavasti helpompi kun minulla oli töitä. Kyllä se silloin mietitytti ja moni ihmetteli " miten raaskin viedä niin pienen lapsen hoitoon" ,, mutta siinä elämäntilanteessa se oli oikea ratkaisu.

Kotiin kun ensimmainen lapsi oli 5 kk ja sitten toisen lapsen kohdalla menin ilman lasta ensimmaista kertaa toihin kun han oli 3 viikkoa. Imetin pulloon pitkin iltaa.



Taalla ulkomailla kun ei oikein saa valita. Ja sita paitsi rakastan tyotani. Hyvin on mennyt ja ihan kunnon ihmisen alkuja niistakin on vaan tullut.