Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko teillä koskaan vaiheita, ettette jaksais olla kenenkään kanssa tekemisissä?
07.05.2024 |
Mietin onko normaalia, kun aina toisinaan tulee näitä viikkoja kestäviä vaiheita, että haluais vaan olla eikä kuulla kenestäkään mitään..
Kommentit (18)
Tulee, ei jaksais edes vastata puhelimeen... Kaupassa toivoo ettei ketään tuttuja tule vastaan. Mistähän johtuu tällainen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalia. Olis epänormaalia ettei tulisi tuota tunnetta.
On mulla ainakin tuollaisia vetäytymisviikkoja. Ei vaan huvita olla tekemisissä.
On normaalia.
Joo. Olen aika ailahtelevainen luonne muutenkin. Introvertti kai, jos haluaa luokitella, mutta tykkään myös olla ihmisten kanssa. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Sosiaalisia kausia seuraa aina erakoitumiskausi, johon välillä liittyy myös lievähköä masennusta. Kaudet on kuitenkin tosi lieviä, ei ollenkaan bipolaarisia. Käytän kai vain sosiaaliset voimani loppuun toisinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitset vähintään masennusdiagnoosin ja mielialalääkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset vähintään masennusdiagnoosin ja mielialalääkityksen.
Olen tyytyväinen omissa oloissani. Omissa ajatuksissani, en halua että rauhaani häiritään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo. Olen aika ailahtelevainen luonne muutenkin. Introvertti kai, jos haluaa luokitella, mutta tykkään myös olla ihmisten kanssa. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Sosiaalisia kausia seuraa aina erakoitumiskausi, johon välillä liittyy myös lievähköä masennusta. Kaudet on kuitenkin tosi lieviä, ei ollenkaan bipolaarisia. Käytän kai vain sosiaaliset voimani loppuun toisinaan.
Noku mulla vähän samanlaista. Välillä jaksan käydä tapaamassa ystäviä mutta mitä enemmän vapaa-ajan sosialisoimista, niin sen väsyneempi olen. Näitä kausia seuraa vaihe, ettei jaksais kuulla kenestäkään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin tulee joskus tuollaisia fiiliksiä ettei halua tavata ketään vaan haluaa olla kotona yksin ja suojassa pahalta maailmalta.
Ihan sama täällä. Ihmisten seura on parasta harvoin ja pieninä annoksina. Täysin normaalia.
Introvertti olen, mutten testien mukaan mitenkään radikaalisti. Yksinolo lataa akkua, jotta kestää muiden seuraa paremmin. Mitä huonompi seura, sitä nopeammin akku kuluu loppuun.
Hyväkin seura syö sitä, mutta jaksan hyvin vaikka viikon kivojen ihmisten parissa ilman sen suurempaa yksityisyyttä (esim. purjeveneessä et pääse muita pakoon). Sen sijaan huonossa seurassa, jossa esimerkiksi joku törkeä, omasta mielestään pelkkä super extrovertti, olisi haastamassa ja pullistelemassa ja luomassa alamaisistaan eli muista kanssamatkustajista jotain klikkejä, sellainen olisi painajaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tuli tollainen vaihe jotain 15 vuotta sitten. Ei ole vielä päättynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on melkein aina tuollainen olo. Töissä kyllä muita ihmisiä näen ja kommunikoin heidän kanssaan mutta vapaa aika menee sitten aikalailla yksin. Näen kerran kuukaudessa vanhempiani ja isovanhempia.
Parhaita on juurikin viikonloput ja lomat kun saa olla yksin.
Minulle on ihan älyttömän iso kynnys lähteä mihinkään missä on muita ihmisiä joiden kanssa saattaisin joutua kommunikoimaan joten siksi en mene sellaisiin paikkoihin.
Nuorempana olin menevämpi ja vietin aikaa esim ystävien kanssa mutta nyt tässä iän myötä olen muuttunut.
M33
On ollut sellainen vaihe kymmenen vuotta.
On todellakin. Onneksi mulla on työ, joka sisältää 10 prosenttia ihmisten kanssa olemista ja 90 prosenttia omissa oloissaan tekemistä. Urakkahommaa muuten, joten omalla ajallani ja kustannuksellani kirjoittelen tänne :)
Informaatioähky. Liikaa kaikkea, psyyke ei jaksa sitä. Ihmistä ei ole tarkoitettu siihen että 24/7 pommitetaan jatkuvalla sykkeellä tietoa joka tuutista eri ihmisten toimesta.
Huoh no on normaalia.