Lue keskustelun säännöt.
Paremman väen alkoholismi
05.05.2024 |
Seuraan yhtä puolituttua vaikuttajaa instassa. Perheellinen, siisti ja työssäkäyvä keski-ikäinen. Kuvissa ja stooreissa vilahtelee hänmentävän usein alkoholilasi. Eräänkin kerran ensin kampaajalla kuohuvaa, sitten kohta shoppaillessa kuohuvaa, seuraavana aamuna perheaamiaisella "ooh jääkaapista löytyi sattumalta kuohuvan jämät". Juhlapyhinä skoolataan kuohuvalla, viikolla pyöritään pr-tilaisuuksissa tai näyttelyavajaisissa ja aina skoolataan kuohuvaa. Lounaalla ystävän kanssa ja tietysti viiniä kylkeen. Monesti kuvataan pullojakin, eli kyse ei ole holittomista juomista. Jos kyseessä olisi kaljaa samaan tahtiin kiskova lähiöäiti, niin pidettäisiin rapajuoppona. Aikamoinen tahti minusta. Vaiko vaan eurooppalaista kylddyyriä?
Kommentit (37)
Siis kuka pitäisi päivittäin kaljaa kiskovaa lähiöäitiä rapajuoppona? Aloittaja? Kai nyt jokainen saa miettiä mitä huvittaa. En itsekään jaksa ihastella alkoholin nauttimisen kuvaamista somessa, mutta ei minulle ole eroa siinä, onko se luksusta tai ei. Kai nyt jengi ylipäätään mieluummin kuvaa itseään hienossa ravintolassa tai luksusmatkakohteessa vs. Kotipizzassa tai Pihtiputaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeasti voi käsittää, että on normaaleja työssä käyviä perheellisiä ihmisiä, jotka kaiken touhunsa lomassa kuluttaa päivittäin alkoholia.
Itselle skumpan juontia somessa jatkuvasti esittelevä henkilö on lähinnä koominen klisee eikä taatusti kuulu "parempaan väkeen". Keskiluokkaista luksusta, mutta noloa. Eikö arjen yläpuolelle pääse ilman dokaamista?
Ei se ole mitään paremman väen alkoholismia. Se on alkoholismia.
Se voi alkaa huolettomalla tissuttelulla, mutta voi johtaa koukkuun, joka pahenee ja surkeus syvenee. Ihan samaa alkoholia on skumpassa ja kiljussa. Alkuvaiheessa lasissa voi olla kuplivaa, yhtäkkiä valitseekin paremman prosentti-euro -suhteen, ja lopulta halvin viina on paras vaihtoehto. Ympäristö voi olla kaunis koti tai ojan pohja, känni on sama.
Vierailija kirjoitti:
Moni ajattelee et elämä on spesiaalia kuplivan kera. Päällimmäiseksi itselläni nousee sääli heitä kohtaan. Linjojeni vuoksi en käytä alkoholia, on pahaa ja sisältää aivan turhaa energiaa. Jos juhlin niin sitten otan mieluiten kalorit kakuista, kuin kuplivasta.
N47
Ai sinun linjasi menee piloille, jos pari kertaa vuodessa juot kuplivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikeasti voi käsittää, että on normaaleja työssä käyviä perheellisiä ihmisiä, jotka kaiken touhunsa lomassa kuluttaa päivittäin alkoholia.
Kyllä näitä on paljon. Rouva tarvitsee joka ilta 1-2 lasia punkkua "rentoutuakseen" ja herra pari kaljaa... Pikkuhiljaa ne määrät alkaa kasvamaan vuosien saatossa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hienoa alkoholin juomisessa on? Miksi sitä pitää korostaa ja ihannoida. On paljon parempia rentoutumistapoja.
Silloin tällöin pari lasillista tekee hyvää. Päivittäin nautittuna ei varmasti tee hyvää eikä kenenkään pitäisi sellaista ihannoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkoholi antaa arjen paskaa helpottavan tunteen, mutta vain hetkeksi..itse tässä koukussa ja hyvissä duuneissa.
Irti aika vaikea näköjään päästä.
Tuossahan ollaan jo kahdessa koukussa: alkoholin ja tykkäysten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kolmea lasia päivässä. Antaa nauttia.
Jonkin ajan jälkeen huomaat, ettet voi nauttia mistään ilman niitä paria lasia. Sitten huomaat että 3-5 päivää edellisistä laseista alkaa pikku ressi ja vetutus, joka pitää laukaista parilla lasilla.
Sitä kutsutaan alkoholismiksi. Kaikki eivät saavuta sitä terminaalivaihetta ikinä.
Etelä-Euroopassa sitä paria lasillista kutsutaan ihan normaaliksi lounaaksi, ei se vaadi edes mitään erityistilannetta. Hupaisaa että Suomessa sama asia lasketaan alkoholismiksi.
Alkoholismi on alkoholismia ja seliseli on seliseliä. Nämä kuuluvat melko kiinteästi yhteen.
Ei se alkuvaiheen alkoholismi parane tissuttamalla pirkka lagerin sijaan skumppaa, eikä sillä tissuttamisen sijainnilla
Sitten koko eteläinen Eurooppa ovat alkoholisteja. Kummasti ovat silti elossa. Ja elämäkin vaikuttaa niillä menevän ihan hyvin.
Täytyy olla esittelemistä, koska oikealle juopolle ei sattumalta jäisi jääkaappiin kuohuvan jämiä, kyllä ne olisi juotu jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä alkoholisoituu pikkuhiljaa. Viimeistään sitten kun lapset lähtee kotoa niin ollaan niin keskiluokkaa ja kutsutaan kavereita illalliselle tai vieteään parisuhdeaikaa = pari tonkkaa viiniä ilta.
Eihän ne sitä myönnä että alkoholi on ongelma, mutta kyllä sen 40-50v näkee jo naamasta että joka päivä tulee juotua.
Säälittäväähän se on.
Skål sunnuntaille! Maanantaina skål menkkakivuille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla esittelemistä, koska oikealle juopolle ei sattumalta jäisi jääkaappiin kuohuvan jämiä, kyllä ne olisi juotu jo.
Niin, se just mietityttää että onko vähintään lasillinen päivittäin ihan normaalia. Eihän tässä olekaan kyse pullollisen juomisesta kerrallaan. Ja mitä jos se olisi se päivittäinen kaljatölkki.
Mulla kans facekaverina tuollainen nainen, entinen koulukaveri. Joka viikko tulee kuvia ja aina on lasit lasit kädessä ja "tyttöjen kaa yksillä" iiiik! Jopa keskellä viikkoa. Totuus kuitenkin on, ettei ihan yksiin jää. Tämä nainen on kännissään sammuillut ties minne, kussut housuunsa, oksentanut taksiin ja ties mitä, mutta niistähän ei facessa kerrota. Joka kuvassa mitä faceen tulee, on aina skumppalasit sivistyneesti kädessä. Mistään muusta ei juuri faceen postailekkaan. Selkeästi alkoholi vie ja lujaa :(
Tunnistan aloituksesta itseni. Ja tunnistin senkin, että puolisoni vielä eläessä pyörimme samanlaisten tissuttelijoiden seurassa. Eroan ap:n tyyppiin siinä, etten halunnut jakaa juhlista ja tissutteluista kuvia someen. Koin jo silloin, etteivät kalliiit viinit, konjakit, shampanjat, kuoharit tee meistä lähipubin rapajuoppoja paremmiksi. Hyvät palkat, elintaso, kalliit harrastukset olivat rekvisiittaa.
Kun halusin ottaa irti tissuttelusta se herätti huomiota. Kerroin kyllä rehellisesti, etten minä kestä tissuttelun määrää ja vetosin suositeltuihin viikkoannoksiin. Sain lähinnä niuhon leiman otsaani.
Puolison kuoleman jälkeen tissuttelututtavat hävisivät. Ei ollutkaan enää hauskaa, kun joku saa sydärin ja pettää muun porukan kivat fiilikset. Yksi tissuttelupariskunta oli mukana hautajaisissa. Kutsun lähetin kaikille tissuttelijoille, lue sosiaaliselle verkostollemme, mutta "kiirehän se pukkaa kaikille". En ollut siitä pahoillani.
On hyvä, että jouduin aloittamaan elämäni ihan uusista lähtökohdista.
Elämä on täynnä nautintoja ja riskejä. Samalla tekosyyllä pitäisi kieltää suklaa, sokerinkäyttö, liika liikunta, liian vähäinen liikunta, vääränlainen ruokailu (mitä ikinä onkaan). Entäs työ. Moniko hajottaa ja sairastuttaa itsensä työn takia. Tai harrastusten. Ja jopa sen takia ettei tee mitään.