En tiiä mitä teen..
Ihan aluksi: en todellakaan kaipaa nyt mitään saarnoja tai haukkuja vaain ihan neuvoja.. elikkä.. luulen että oon raskaana.. 4pv huono olo, oksettaa ja huimaa.. menkat oli viimeks vähä ennen joulua eli tänään ku on 24pv nii eikö niitten ois pitäny jo alkaa? jos oon raskaana, en tiiä mitä teen.. haluaisin että asiat ois niinku ennen(eli ei raskautta) mutta toisaalta vauva olis ihana :) mulle on tehty abortti 2v sitte.. en MISSÄÄN TAPAUKSESSA pidä sitä minään ehkäisykeinona tai mitään.. mun piti jättää pillerit pois päänsäryn takia ja sen takia ollaan nyt tässä.. se ehkäsy sit vaan jäi.. mä tiiän et ois pitäny ajatella tarkemmin ja enemmän ja että mä toimein tyhmästi.. oon 21v.. kohtalotovereita tai neuvoja? kiitos <3
Kommentit (11)
Pelko sama. Ajankohta sama. Oireet samat.
Sitten testin tuloksen mukaan alat miettimään mitä teet. Jos on positiivinen, niin soitto neuvolaan, auttavat siellä sinua eteenpäin mitä nyt sitten päätätkin tehdä.
Ei kannata ainakaan jäädä ihmettelemään että ollaankohan tässä nyt raskaana, vaan kannattaa nyt tehdä nopeasti se testi.
Sitten jos se on plussaa, mieti mitä haluat.
Ei sitä kukaan sinulle voi kertoa, varsinkaan kun ei tiedä millainen tilanteesi on, onko mies mukana kuviossa, onko muita tukijoukkoja, opiskeletko/oletko töissä jnejne.
Hei kohtalotoveri!! mitä meinaat tehä?? mä en uskalla tehä testiä.. mutta pakkohan se on.. mitä teet jos se on positiivinen??
mies on mukana kuvioissa mut meil on jo jonki aikaa menny aika huonosti :( valmistun keväällä..
Vauva syntyisi varmaan siinä syys-lokakuussa. Ja ikäkin on sopiva. Miksi pelkäät?
Itse sain esikoisen 19-vuotiaana. Nyt oon 23v ja kahden lapsen äiti. Hyvin on mennyt...Kannattaa tosiaan harkita tarkkaan, koska voi olla että et sen jälkeen välttämättä saa koskaan lapsia. Jos siis ajattelit joskus niitä lapsia hankkia...
Tee se testi nyt ainakin ekaks!
en tiiä miks pelkään.. kai se vaan on niiiin iso asia ja iso muutos..
Ekana mulle tuli kauhea paniikki, ajattelin jopa aborttia. Mutta siinä samassa halusin pitää vauvan. Joten siinä sitten päätettiin miehen kanssa pitää lapsen. Ja olen onnellinen etten tehnyt aborttia. Olenkin välillä miettinyt sitä asiaa kun katson lastani. Että pitikö mun lopettaa tämän ihanan lapsen elämä...
No, eipä tää varmaankaan sua paljoo auta, mutta ehkä hiukan? :)
Mutta sanon sen, että ei kannata pelätä sitä että susta tulee äiti. Se on oikeesti maailman ihanin asia. Välillä harmittaa, mutta niitä ihania päiviä on paaljon enemmän ku pahoja :)
Jokaiselle plussaavalle tulee se paniikki. Meilläkin oli tämä toinen lapsi tekemällä tehty ja jännitettiin joka kuukausi. Mutta silti tuli paniikki kun raskaustesti näytti plussaa. siis ihan järkyttävä paniikki. Kestänkö kahden lapsen kanssa, pärjäänkö yms. Mutta näköjään pärjään, vaikken olisi sitä koskaan uskonut että musta edes tulee joskus äiti :))
oho, tulipas pitkä selostus. Mutta mieti tosi tarkkaan mitä teet tai teette.
Tsemppiä!
-olinkohan 7?-
kiitos paljon vastauksista.. kai mun on se testi sit tehtävä.. apuaa!!! :(
kun sulle on jo kerran tehty abortti, tiedät, ettei sekään ole helppo vaihtoehto. lisäksi abortti huonontaa hedelmällisyyttä (kaavinta), joten kuka tietää jos tämä on viimeinen mahdollisuutesi tulla äidiksi.
olen tässä kuitenkin seurannut sivusta yhden nuoren perheen toilailuja, ja toivon kovasti, että otat äitiyden tosissaan. en tarkoita, että asetat itsellesi epärealistisia odotuksia, mutta perehdy asiaan. hanki tietoa esim. imetyksestä, lapsen tarpeista jne. itse olen ollut äiti vuoden, ja vaikka ikää on 30+, ei äitiys ollut automaattisesti helppoa. olen tyytyväinen, että luin esim. suuritarpeisista vauvoista, koska itselleni osui sellainen. en mennyt paniikkiin, vaan hoidin lastani ohjeiden mukaan ja hyvin sujui. suurena apuna oli kantoliina, jossa lapsi viihtyy yhä ja sen avulla arki helpottui huomattavasti. tämä teiniperhe taas ei esim. vaivautunut synnytysvalmennukseen. äiti ei koskaan oppinut itse hoitamaan lasta, vaan lapsella on ollut hoitajia enemmän kuin keskivertolapsella kouluikään mennessä. ja sen kyllä lapsesta huomaa... eli kun sinusta tulee äiti, ota kunnia-asiaksesi valmistautua siihen mahdollisimman hyvin. sinusta tulee lapsellesi tärkein ihminen, se voi kuulostaa pelottavalta mutta se on myös aivan ihanaa. kuvittele olevasi jollekulle kuin Jumala... :) pieni ihminen katsoo täydellisesti luottaen sinuun, nauraa ja vaappuu kuin ankka kädet ojossa luoksesi. kiipeää syliin, puristaa kaulasta kiinni ja antaa märän pusun.
ja kun parisuhteessa on ollut ongelmia, tehkää palvelus itsellenne ja varsinkin lapsellenne ja käykää parisuhdeneuvonnassa. se ei ole mikään häpeä, miksi tyytyisitte huonoon tai keskinkertaiseen kun voisitte saada suhteestanne myös hyvän ja toimivan?
suosittelen lämpimästi äitiyttä!
Tilanteesi ei kuulosta kovin pahalta ollenkaan. Mutta vain sinä tiedät oikean ratkaisun. Toista aborttia en kyllä sinuna silti tekisi, se on pakko sanoa...