Kumpi on kauheampaa: sokeus vai kuurous?

Sellaisesta E-taulusta en näe mitään 5 metrin päästä, tuskin näen edes koko taulua. Kun tuota taulua ei näe, näkö testataan silleen, että metrin etäisyydeltä pitää laskea sormet, jotka lääkäri näyttää. Ne näen juuri ja juuri hyvässä valossa. Näkö on tarkuudeltaan muisaakseni 0,05, kun ajokorttiin tarvitaan kai paremmassa silmässä 0,5...

Sokea, ehdottomasti. Kuurous on ns. kommunikaatiovamma, eli todella monissa sosiaalisissa tilanteissa, asioimisessa ym. olisi hankaluuksia. Nykyään näkövammaisten apuvälineet ovat kehittyneet, joten tiedonsaanti sokeana on helpompaa. Mutta tietty mieluiten olisin terve:)

minä en kestäs jos jonkun pitäs hyyssätä minua koko ajan ja kyllä kuurokin voi kommunikoida, ei tälläkään palstalla kuulolla ole käyttöä.

minä luulen että nämä musiikki ihmiset ovat iältään aika nuoria vielä..

Pystynhän minäkin tällä palstalla olemaan vaikka olen sokea. Ja vaikka en yhtään näkisi, niin pystyisin silti.



En todellakaan tarvitse " hyysäämistä" koko aikaa:) Hoidan isohkon perheen siinä missä muutkin äidit. Ainoa apu mulla on avustaja, joka on kauppareissuilla mukana, jotta saan selvän tavaroiden hinnoista, vaatteiden koosta ym.

" sokeus eristää maailmasta, kuurous ihmisistä" .

Sokea on paljon avuttomampi ja muista ihmisistä riippuvaisempi kuin kuuro. Kuuro voi ajaa autoa, käydä pyöräilemässä, laskettelemassa, hoitaa omat raha- ja muut paperiasiansa.

Kuuro eristyy ihmisistä paitsi kenties lähimmistä, joiden pitää opetella korvaavia menetelmiä.

Totta. En ole UMPISOKEA. Pienikin näkö on avuksi, myönnetään:)

Itselleni sokeus olisi kamalampaa; olen erittäin visuaalinen ihminen, ja ammattiini liittyy olennaisesti näkeminen ja esteettinen visuaalisuus.



Mieheni taas on muusikko, ja hän sanoo että kuurous olisi hänelle se kamalampi. Ja hän on 39 v.; ei kaikki joille musiikki on tärkeämpää kuin näkökyky ole teinejä.

amih:

" sokeus eristää maailmasta, kuurous ihmisistä" .

Sokea on paljon avuttomampi ja muista ihmisistä riippuvaisempi kuin kuuro. Kuuro voi ajaa autoa, käydä pyöräilemässä, laskettelemassa, hoitaa omat raha- ja muut paperiasiansa.

Kuuro eristyy ihmisistä paitsi kenties lähimmistä, joiden pitää opetella korvaavia menetelmiä.

rakastan liikuntaa, pyöräilyä, hiihtoa, jumppaa, ratsastusta ym. ja jos en vois harrastaa sitä niin elämä, se ois kyllä yhtä helvettiä.

Tykkään myös musiikista, mutta jos ois valittava niin..

Tietysti ei niin ex-tempore kuin sinä, mutta kaikki onnistuu avustajan kanssa.

Toinen korvani kuurotui ja kuulovamman kanssa pystyn elämään ihan täysipainoista elämää. Paljon hankalampaa oli selvityä arkipäivästä, kun toinen silmäni oli muutaman päivän siteen alla.



Uskoisin, että sokea on enemmän toisten ihmisten avun varassa kuin kuuro. Maailma/yhteiskunta on kuitenkin tehty näkeviä varten. Moniko meistä selviytyisi silmät kiinni lähikauppaan (tai edes ulos kotiovesta)? Entä kuulosuojaimet korvilla?