Introverttina uusperhekuvioon
Mietin onko tässä mitään järkeä. Olen lapseton lähemmäs nelikymppinen nainen, omia lapsia en ole koskaan halunnut. Nyt aloin tapailemaan miestä jolla niitä on entisestä avioliitosta kolme. Hirvittää ja pelottaa jo ennakolta jos tästä tulee jotain vakavampaa.
Haluaisin kuulla rehellisiä kertomuksia siitä, mitä kaikkea on odotettavissa.
Kommentit (10)
Tee niin kuin minä. Ostin oman asunnon miehen asunnon läheltä. Omat systeemit, oma rauha, seksielämä kukoisti ja mies hoiti omat lapsensa.
Seurustelu varmasti kannattaa, jos susta tuntuu se hyvältä. Yhteen muuttaminen ei sit niin fiksua olekaan vielä aikoihin. Sithän ne lapsetkin ovat jo isoja ja ootte kaikin puolin tottuneet toisiinne.
Älä muuta yhteen. Kuulostaa lapsettoman introvertin painajaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Tee niin kuin minä. Ostin oman asunnon miehen asunnon läheltä. Omat systeemit, oma rauha, seksielämä kukoisti ja mies hoiti omat lapsensa.
Tätä vähän mietin, että yhteenmuutto seuraavan 10+ vuoteen ei tule kyseeseen. Lasten iät siis 7, 10, 13.
ap
Introvertin painajaiselta tuo tulevaisuus kuulostaa.
Vähän vastaavassa tilanteessa jätin miehen. En vaan jaksa mitään lapsikuvioita edes erillään asuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee niin kuin minä. Ostin oman asunnon miehen asunnon läheltä. Omat systeemit, oma rauha, seksielämä kukoisti ja mies hoiti omat lapsensa.
Tätä vähän mietin, että yhteenmuutto seuraavan 10+ vuoteen ei tule kyseeseen. Lasten iät siis 7, 10, 13.
ap
Aika sen kertoo pystytkö tuohon kuvioon, vaikkette yhteen muuttaisikaan. Fakta kuitenkin on, että lapset vaikeuttavat elämänne, koska miehelle lapset ovat etusijalla. Luultavimmin koet mustasukkaisuuden tunteita, koska koet jääväsi vähemmälle huomiolle.
Voihan sitä tapailla, ihastua ja rakastuakin mutta saman katon alle muuttamista ei pidä edes harkita ennen kuin lapset on aikuisia eikä käy yökylässä kuin korkeintaan jouluna.
Minkä ikäisiä lapset ovat?