Onko mielestänne ihan normaalia, jos 4-kymppinen mies
asuu vielä kotona vanhempiensa kanssa eikä ole koskaan itsenäistynyt ja muuttanut omaan kotiin?
Kommentit (48)
Oman perheen hankkimisen kannalta ei ole hyväksi asua liian pitkään lapsuudenkodissa, vaikka se muuten olisi järkevää. Itse toivoisin, että poikani asuu omillaan viimeistään 22-vuotiaana tuon vuoksi. 18-vuotiaana jos opiskelee ja se onnistuu kotoa, rahan säästö voi olla mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ylempänä mainitaan ongelmia ja sitten sanotaan yhtenä asiana homous. Öh? Onko se vielä nykyään jollekin ongelma? Ja liittyy asiaan miten? Useimmat tuntemani aikuiset hom ot asuvat yksin tai kumppaninsa kanssa ihan samalla tavalla kuin muutkin.
Minä tuon homouden mainitsin. Ei se ole ongelma, mutta varmaan ymmärrät, että se voi olla etenkin pienemmällä paikkakunnalla hidaste löytää kumppani ja muuttaa tämän kanssa yhteiseen kotiin? Jos et ymmärrä, otantasi on liian pieni tai kuljet laput silmillä.
Ei se tavallista ole mutta mikä yleensä on normaalia ja mikä ei. Riippuu kai myös siitä miksi on jäänyt asumaan lapsuuden kotiinsa
Italiassa tuo olisi täysin normaalia.
Jos on maatilan sukupolvenvaihdos niin täysin ymmärrettävää. Siellä eletään ja asuntaan sukupolvesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Italiassa tuo olisi täysin normaalia.
Italiassa mies on tosiaan mamman poika melkein nelikymppiseksi asti.
Jokainen elää miten itse tykkää ja parhaaksi katsoo.
Mitä väliä sillä on ajatteleeko netissä tuntemattomat jonkun olevan normaalia?
Tämä on hyvä aloitus, mutta tuntuu että täällä ei ole kirjoittamassa nyt yhtään kokemusasiantuntijaa, joka kertoisi miksi asuu yhä lapsuuskodissaan vanhempiensa kanssa.
Veikkaan että joskus syy voi olla myös vanhempien puhdas itsekkyys. Pidetään poikaa siinä vanhuudenturvana (miksei tytärtäkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Italiassa tuo olisi täysin normaalia.
Italiassa mies on tosiaan mamman poika melkein nelikymppiseksi asti.
Ja tämä on nykyisin vain yleistymään päin. Asunnot on niin kalliita kaikkialla.
No jos olet tuon takia säästänyt huiman summan rahaa, niin mikäs siinä. Toisekseen vanhemmillesi on varmaan mukava, että maksat osan talon kuluista.
Vierailija kirjoitti:
On miehiä jotka eivät ole parikymppisenä itsenäistyneet normaalisti. Sitten vaihtavat vain äidin puolisoon ja ovat ylimiellyttäviä valheellisia mieslapsia.
Tutun kolmekymppinen poika soittelee joka päivä äidilleen ja usein käy hänen luonaan syömässä ym. Ihan ok se on mutta ehkä luvan kysyminen auton vaihtoon ja puolisoehdokkaan hyväksyttäminen menee jo mielestäni vähän yli. Kait se joku päivä hiffaa alkaa elää omaa elämää.
Nuorena olisin pitänyt outona ja ajattelin, että kyllä miehen on pitänyt asua yksin ja opetella laittamaan ruokaa ja pyykkäämään. Mutta vanhempana olen vähän ymmärtäväisempi. Tilanteita on monia ja onhan se kiva, että tulee vanhempiensa kanssa toimeen.
Pidetäänkö Suomessa oikeasti parempana, että näiden aikaisten "itsenäistyjien" vuokraluukut maksetaan veronmaksajien rahoilla sosiaaliavustusten muodossa? Eikö olisi parempi kulttuurissa kannustaa asumaan vanhemmilla siihen asti, kunnes olisi todella varaa elättää itsensä?
Vierailija kirjoitti:
No jos olet tuon takia säästänyt huiman summan rahaa, niin mikäs siinä. Toisekseen vanhemmillesi on varmaan mukava, että maksat osan talon kuluista.
Ihan ok asua lapsuuskodissa ja säästää omaan asuntoon, mutta siinä vaiheessa, kun poika tuo tyttöystävänsä asumaan lapsuuskotiinsa, on poismuuton aika käsillä. Tämä helpostikin voi tapahtua jo parikymppisenä.
Minä olin paljon onnellisempi työttömänä vanhempien luona melkein kolmekymppiseski, kuin nyt työelämässä ja yksin vieraalla paikkakunnalla.
Kyllähän se jostain kertoo. Itse muutin jo 19-vuotiaana opiskelemaan toiselle puolelle Suomea. Valmistuin hyvään ammattiin. Kolmenkympin jälkeen alkoi kuitenkin työttömyys pitkittymään ja päätin muuttaa takaisin kotiin. Seuraavalla hallituskaudella ponnistan uudelleen siivilleni.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia. Syynä voi olla fyysinen sairaus, mt-ongelmat, homous, jolloin seurustelu ja kumppanin löytyminen ja kotoa pois muutto on vaikeampaa, syrjäytyminen, työttömyys, pitkä opiskeluaika ilman työkokemusta tms.
Miljoona eri syytä. Kotoa poismuuttoa tulisi joissain tapauksissa vanhempien kannustaa ja tukea, mutta usein tapahtuu juuri päinvastoin. Vanhemmat tarkoittavat hyvää, kun suojelevat lastaan, mutta oikeasti tekevät ns. ison karhunpalveluksen!
Ei ole normaalia vaikka kuinka sitä täällä yritetään selitellä. Normaali nuori haluaa eroon vanhemmistaan ja itsenäistyä. Linnunpojatkin hyppäävät pesästään.
Vierailija kirjoitti:
Italiassa tuo olisi täysin normaalia.
Niin pakon edestä kun nuoret eivät saa töitä ja asunnot ovat kalliita.
Ei ole normaalia. Suomessa ei pidä antaa poikien kasvaa takahuoneitten hikikomoreiksi. Pitää potkaista pellolle ja pistää elättämään itse itsensä.
On se niille miehille varmaan ihan normaalia, mutta naiselle ei. Siksi peräkammarinpojat pysyvät peräkammareina, eivätkä saa naista ja pääse sieltä peräkammarista ulos. Runkatkoon