Asiat joita et osannut ajatella ennen lapsen hankkimista
Minulla se miten ärsyttävää on syödä lapsen kanssa! Lapsen ollessa vauva oli hankaluuksia syödä rauhassa kun vauva roikkui jatkuvasti rinnalla tai muuten vaati jatkuvaa huomiota. Sitten tuli se aika kun piti syöttää. Nyt se on taapero, joka kyttää mitä minä syön ja alkaa kitistä jos ei saa samaa tai luulee, että mun lautasella on jotain parempaa kuin itsellä vaikka olisi samaa.
Kommentit (22)
Olen ajatellut kaikki asiat ennen lapsen hankkimista. Siksi minulla ei ole lapsia. Ei vaan, ehkei muutenkaan.
Ei pysty huutonussimaan akkaa perseeseen niinkuin ennen. Kakara herää siihen meteliin.
Se kuinka paljon voikaan toista rakastaa! Ja ettei rakkautta tarvitse lapsiluvun kasvaessa jakaa, se vaan lisääntyy!
Se että lapsen kasvattaminen ei todellakaan lopu siihen kun lapsi on 18 v.
Voin kertoa mitä muut eivät ole ajatelleet.
Lapsella saattaa olla autismi/adhd/vaikeatemperamentti/muitahäiriötä, mikä tekee koko perheen elämästä h*lvetillistä vuosiksi. Lapsia joutuu kasvattamaan ja neuvomaan koko ajan, kyseessä ei ole mikään armeijan joukko-osasto, jota voi käskyttää odottaen täydellistä tulosta. Kyllä, lasten kasvattaminen on 24/7 työtä ja voi olla erittäin rankkaa. Jos et nauti äitiydestä/isyydestä, eli siitä, että joku tarvitsee sun huomiota ympäri vuorokauden, harkitse tarkkaan ryhdytkö hommaan. Lapsia ei voi palauttaa jos tulee katumapäälle.
En tiennyt kuinka "pilalle" maailma menee parissakymmenessä vuodessa. 2000-luvun alussa elettiin vielä hyvää ja onnellista aikaa sekä elämää. Pienen vauvan ja lasten kanssa oli hyvää elää lapsiperhearkea.
Meidän lapsilla oli paljon terveysvaivoja: korvakierrettä, atopiaa, infektioastmaa, laryngiitteja ja tarvittiin kohtalaisen paljon terveydenhuollon palveluita ja se oli tietysti myös raskasta aikaa. Mutta nyt ymmärrän, kuinka helppoa se silloin oli-joka kerran sai samalle päivälle lapselle terveyskeskukseen ajan omalääkärille tiettyyn aikaan. Ei tarvinnut mennä jonottamaan tunneiksi pienen sairaan lapsen kanssa vaan täsmäajalle, samoin päivystyksessä lapset pyrittiin hoitamaan kohtalaisen nopeasti aina. Saatiin lähetteet erikoissairaanhoitoon putkitukseen ja ihotautipuolelle ja hoito jatkui mallikkaasti siellä. Nyt on kaikki nuo palvelut ihan sekaisin ja enpä tiedä, miten enää tänä päivänä jaksaisi tuota rumbaa toimimattomassa järjestelmässä.
Onni oli, että lapset olivat pieniä, kun asiat Suomessa oli vielä kohtalaisen hyvin. Harmillista heidän kannaltaan on, että joutuvat elämään nuoren aikuisen elämää opiskelupaineineen ja kaikkine heikennyksineen tämän päivän Suomessa.
Että pillu löystyy synnytyksen jälkeen ja seksi ei tunnu enää miltään 🥺
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt rakkaudesta mitään.
Ihmettelen aina kun joku sanoo näin. Eikö nämä ihmiset ole koskaan olleet rakastuneita. Siis onhan rakkaus lapseen erilaista, pyyteetöntä, mutta silti.
Että se huoli lapsesta ei pääty 18-vuotispäivään tai siihen kun hän muuttaa pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ajatellut kaikki asiat ennen lapsen hankkimista. Siksi minulla ei ole lapsia. Ei vaan, ehkei muutenkaan.
Sama. Mietin asiaa joka näkökulmasta. Luin vauvablogeja ja kaikkea muuta aiheeseen liittyvää netistä ja pohdin itseäni vanhempana. Tulin siihen tulokseen, että enpä taida alkaakaan tuohon. Noh myönnetään, ettei sitä voimakasta vauvakuumetta koskaan tullut mutta kuvittelin kyllä vielä jokunen vuosi sitten että minusta äiti tulee.
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt kuinka valtavasti voi toista ihmistå rakastaa, ja kuinka paljon hänestä on huolissaan koko ajan, että hänellä on varmasti kaikki hyvin ja päejää tässä maailmassa.
Eikö tämä ole itsestäänselvyys? Yllätyksenä voi tulla jos ei äitivaistot lähdekään toimimaan eikä tunne mitään.
En tajunnut miten kalliiksi lapsi tulee kasvaessaan. Pikkulapsiaika oli vielä melko edullista, mutta lapsen kasvaessa esim. harrastusmaksut voivat olla satoja euroja kuukaudessa! Kasvuiässä lapsi myös syö valtavasti, eli ruokakulut kasvavat merkittävästi.
Nyt kun kaikki muutkin kulut ovat nousseet niin paljon, kyllä tekee taloudellisesti tiukkaa. En silti muuttaisi mitään, oma lapsi on ihanin asia mitä olen elämältä saanut.
Vierailija kirjoitti:
Että se huoli lapsesta ei pääty 18-vuotispäivään tai siihen kun hän muuttaa pois kotoa.
Tätä mietin nyt, kun olen ensimmäistä kertaa raskaana. Keskenmenoriski pelottaa ja ahdistaa, kun nyt jo murehdin näin kovasti niin mites sitten, kun minusta tulee äiti ja saan olla huolissani lapsesta koko loppuikäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että se huoli lapsesta ei pääty 18-vuotispäivään tai siihen kun hän muuttaa pois kotoa.
Tätä mietin nyt, kun olen ensimmäistä kertaa raskaana. Keskenmenoriski pelottaa ja ahdistaa, kun nyt jo murehdin näin kovasti niin mites sitten, kun minusta tulee äiti ja saan olla huolissani lapsesta koko loppuikäni.
Onnea tulevaan,lapsiperhe-elämä on mahtavaa,toteat kun se alkaa,se todella rikastuttaa elämää,on toki huonojakin päiviä,mutta se on täyttä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että se huoli lapsesta ei pääty 18-vuotispäivään tai siihen kun hän muuttaa pois kotoa.
Tätä mietin nyt, kun olen ensimmäistä kertaa raskaana. Keskenmenoriski pelottaa ja ahdistaa, kun nyt jo murehdin näin kovasti niin mites sitten, kun minusta tulee äiti ja saan olla huolissani lapsesta koko loppuikäni.
Olet hyvällä alulla äidiksi huolinesi.
Teini-ikä tulee kalliiksi, se on tullut huomattua.
En tiennyt kuinka valtavasti voi toista ihmistå rakastaa, ja kuinka paljon hänestä on huolissaan koko ajan, että hänellä on varmasti kaikki hyvin ja päejää tässä maailmassa.