Gallup teille jotka näitte lapsena vanhempienne juovan alkoholia
Oliko se koskaan pelottavaa?
Meille lapsina se oli just parasta kun vanhemmat istui iltaa ja otti alkoholia. Toisia lapsiperheitä kävi usein näin kertoina myös ja leikittiin toisten lasten kanssa mukavien aikuisten höpötellessä taustalla. Olen käsittänyt, että tämä on todella harvinaista, ja että muuttunut käytös koettiin kamalana, vaikkei varsinaista kamalaa humalainen olisi tehnytkään.
Kommentit (18)
Muistan kun oltiin vierailulla tätini luona ja hänen miehensä oli tällainen työssäkäyvä alkoholisti. Hän joi joka päivä eikä hän ollut väkivaltainen tms. Isäni sitten joi hänen kanssaan eikä hän tajunnut setäni olevan alkoholisoitunut niin pahasti koska nähtiin harvoin. Isälläni on diabetes ja varmaan osin senkin takia hän meni siitä juomisesta niin huonoon kuntoon että oli sairaalassa pari päivää. Oli hieman pelottava tilanne.
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa että isäni alkoholikäyttäytyminen teki minusta absolutistin jo teininä. Holtitonta kännäämistä ja väkivaltaisuutta en pidä mitenkään hyväksyttävänä tai tavoittelemisen arvoisena asiana. Ja kyllä, minua on katsottu vinoon hiton monta kertaa koska en juo sekä jätetty kaveriporukoista pois koska en juo. En ole edes uskovainen (vaikka sellaiseksikin luultu), vain pahoja kokenut.
Täysin ymmärrettävää, ettei paljon kiinnosta juominen huonojen kokemusten jälkeen. Minusta on hullua, että joillekin toisten juomattomuus on ongelma. En minäkään joisi, jos olisi siitä paljon huonoja kokemuksia ja vieläpä vaikka mahdollisia perinnöllisiä taipumuksia olla hankala humalainen. Ei alkoholi nyt kenellekään mitenkään hyväksi sinällään ole, mutta kyllä se joillekin sopii niin paljon huonommin kuin toisille. Ikävää, että olet saanut kokea sekä vanhemman juomisen ikäviä puolia sekä kavereiden tuollaista käytöstä. Ap
Hauskaa se vain oli, saman tyyppisiä kokemuksia minulla kuin aapeelläkin. Sai valvoa myöhään kavereiden kanssa kun vanhemmat istuivat iltaa omien kavereidensa kanssa. Ah, juhannukset ja muut kesän juhlat.. Voi sitä aikaa.
Isä joi yhden saunakaljan tai grillatessa mökillä 1-3. Äiti saattoi juoda lasin viiniä ruuan kanssa juhlissa ehkä 1-2krt vuodessa. Sain mielestäni aika terveen kuvan alkoholista. Asiaa ei koskaan piiloteltu mutta en koskaan nähnyt vanhempiani kännissä.
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa että isäni alkoholikäyttäytyminen teki minusta absolutistin jo teininä. Holtitonta kännäämistä ja väkivaltaisuutta en pidä mitenkään hyväksyttävänä tai tavoittelemisen arvoisena asiana. Ja kyllä, minua on katsottu vinoon hiton monta kertaa koska en juo sekä jätetty kaveriporukoista pois koska en juo. En ole edes uskovainen (vaikka sellaiseksikin luultu), vain pahoja kokenut.
Saman kokenut, Koskaan minua ei ole katsottu vinoon, koska en juo.
Tietäisit vaan kuinka monta kertaa juostiin naapuriin pakoon kun ukko alkoi riehumaan kännissä,välillä uhkasi tappaa koko perheen.
Meillä oli usein grillijuhlia ym illanistujaisia joissa aikuiset joi ja kaikilla oli ihan hauskaa. Vain kerran taisi olla käsirysy kahden vieraan välillä ja silloin pelotti. Sain myös kielenkärjellä maistaa alkoholia jo aika pienenä ja totesin sen pahanmakuiseksi eikä se aikuisenakaan ole maistunut.
OLihan se nyt ihan kamalaa, jos kävi ystäväpariskunta kylässä ja aikuiset joivat viiniä ruokailun ohessa. Enkä kyllä koskaan toivu lapsuuteni saariviikonlopuista, tai mökkijuhannuksissa jossa oli jopa hilpeitä hiprakassa olevia aikuisia.
Ei traumoja. Tylsempää se telkkarin katselu ja arkinen möllöttäminen oli.
Pelotti niin saakelisti, mutta olen varmaan jäävi vastaamaan kysymykseen, koska vanhempani eivät olleet kohtuukäyttäjiä jolloin tilanne olisi voinut olla toinen. Vanhempani olivat väkivaltaisia alkoholisteja ja usein heidän viikonloppunsa vietto päättyi putka ja/tai sairaalareissuun.
Ei pelottanut. Olen ollut vanhempieni mukana juhlissa jo pienestä pitäen. Me lapset leikittiin keskenämme, välillä jäätiin yöksikin, ja oli aina odotettu hetki, kun hiukan hiprakassa olleilta vanhemmilta saatiin aina karkki-tai jätskirahaa reippaasti. Ei siellä tosin kukaan räyhännyt, oksennellut, konttaillut tai mitään muuta tuollaista, pientä hiprakkaa ilmeisesti harrastivat.
Ei pelottanut, oli kivaa. Arkisin meillä ei vanhemmat käyttäneet alkoholia, mutta silloin tällöin oli juhlia, joissa ottivat jonkun verran. Lapset sai olla siellä mukana ihan vapaasti. Minusta aina aikuiset oli paljon kivampia kun ne olivat juoneet, niistä tuli vähän vähemmän vakavia ja leikkisämpiä. Jäyhä isänikin saattoi innostua kantamaan meitä lapsia olkapäillään tai pelaamaan jotain lautapelejä tai vaikka sulkapalloa meidän kanssa. Äitikin ihan hehkui tyytyväisyyttä eikä koko ajan ollut nipottamassa jostain kuten selvin päin.
En koskaan noissa sukulaisten / ystävien juhlissa tai mökkeilyissä joissa aikuiset joi nähnyt mitään negatiivista tai pelottava. Ilmeisesti olivat kaikki riittävän kohtuukäyttäjiä, vaikka kyllä niistä useimmista selvästi huomasi että ovat vähän pöhnässä. Mutta kukaan ei räyhännyt, puhunut sammaltaen, oksennellut, sammunut tms. Ne aikuiset oli vaan vähän eläväisempiä ja iloisempia ja rennompia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa että isäni alkoholikäyttäytyminen teki minusta absolutistin jo teininä. Holtitonta kännäämistä ja väkivaltaisuutta en pidä mitenkään hyväksyttävänä tai tavoittelemisen arvoisena asiana. Ja kyllä, minua on katsottu vinoon hiton monta kertaa koska en juo sekä jätetty kaveriporukoista pois koska en juo. En ole edes uskovainen (vaikka sellaiseksikin luultu), vain pahoja kokenut.
Saman kokenut, Koskaan minua ei ole katsottu vinoon, koska en juo.
Se on hienoa. Varmaan johtuu ihan paikkakuntani juomakulttuurista se että on katsottu vinoon, sain kuulla siitä jo teininä kun en kännäillyt toisten kanssa ja ihan sama jatkui pitkälle aikuisuuteen. Ihmettelin tämän pikkukaupungin ihmisten sivistymättömyyttä todella pitkään, nyt olen jo hyväksynyt sen tosiasian että jos ei täällä juo niin olet jotenkin poikkeava. Aika hassua itseasiassa.
Usein ahdisti. Otin selvää alkoholin vaikutuksista joskus alakouluikäisenä ja päätin olla juomatta. Se päätös on pitänyt yhä näin yli kolmikymppisenä.
Useimmiten oli ihan kivaa, isän siskon perheen tullessa kylään saattoivat juoda oluet tai ottaa vähän vodkaa isän baari kaapista. Serkkujen kanssa sitten valvottiin ja leikittiin.
Yksi kerta jäi mieleen hieman ahdistavana, kun isän veli alkoholiin tottumattomana otti mökillä liian paljon ja oli sen verran pöhnässä, ettei oikein enää kyennyt toimimaan.
No täytyy sanoa että isäni alkoholikäyttäytyminen teki minusta absolutistin jo teininä. Holtitonta kännäämistä ja väkivaltaisuutta en pidä mitenkään hyväksyttävänä tai tavoittelemisen arvoisena asiana. Ja kyllä, minua on katsottu vinoon hiton monta kertaa koska en juo sekä jätetty kaveriporukoista pois koska en juo. En ole edes uskovainen (vaikka sellaiseksikin luultu), vain pahoja kokenut.