Lue keskustelun säännöt.
Autosta luopuminen
Kommentit (46)
sähköpyörä alle niin hoituu elämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on kokemusta.
Kahden vuoden välein vaihdan ihan uuteen.
M41
Melkein 20 v vanha auto meni käyttökelvottomaksi loppuvuodesta. Romuttamolle meni. Oli tunnearvoa, koska oli alunperin edesmenneen isoisäni auto. Kulkenut nyt julkisilla, joka joskus aiheuttanut päänvaivaa. Huomaan kaipaamani liikkumisen vapautta ja joustavuutta, ja tietenkin aikaa säästyy autolla kulkiessa. Mutta toisaalta elämäntilanteeni ei kriittisesti vaadi ajoneuvoa, ja kyllähän rahaa säästyy myös. Ostan tosin varmaan uuden nyt keväällä tai viimeistään alkukesästä, koska rahatilanne sen kaikkiaan sallii ja etenkin mökkeilyä varten kiva olla auto.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kokemusta.
Kahden vuoden välein vaihdan ihan uuteen.
M41
ADHD vai internet trolli-syndrooma?
Pärjää todella hyvin ilman autoa kunhan on tuttuja, joilta voi jatkuvasti pummata kyytiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me luovuttiin pikkuautosta ja isoon ei mun ajokorttiluokkani riitä, joten luopunut olen. Vuoden verran kesti tottua kulkemaan julkisilla, aluksi oli kuin olisi viety koko vapaus ja toinen jalka. Kahden vuoden jälkeen ei tunnu enää missään. En pyöräile enkä scoottaa. Kunto on parantunut ja kävely on taas sitä, mitä se oli 20+ vuotta sitten, varteenotettava vaihtoehto säällä kuin säällä. Kuulokkeet ovat must.
Asun kaupungin keskustan tuntumassa. Työpaikka keskustassa. Pyörällä menee 10 min. Kävellen lähes puoli tuntia. Bussi kulkee vartin välein. Istumatyö joten tarvin hyötyliikuntaa. Tarvisin autoa noin 4 kertaa vuodessa kun käyn maalla. Mutta silloin käytän taksia tai tuttavat kuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun kaupungin keskustan tuntumassa. Työpaikka keskustassa. Pyörällä menee 10 min. Kävellen lähes puoli tuntia. Bussi kulkee vartin välein. Istumatyö joten tarvin hyötyliikuntaa. Tarvisin autoa noin 4 kertaa vuodessa kun käyn maalla. Mutta silloin käytän taksia tai tuttavat kuskaa.
Mulla meni autoon 200/kk eikä aina ihan riittänytkään. Nyt menee bussiin 20/kk eli kyllä tuolla kymmenkertaisella erotuksella reissaa taksilla vaikka minne. Säästän vuodessa (200 x 12) - (20 x 12) = 2400-240=2160 € vähintään.
Vierailija kirjoitti:
Me luovuttiin pikkuautosta ja isoon ei mun ajokorttiluokkani riitä, joten luopunut olen. Vuoden verran kesti tottua kulkemaan julkisilla, aluksi oli kuin olisi viety koko vapaus ja toinen jalka. Kahden vuoden jälkeen ei tunnu enää missään. En pyöräile enkä scoottaa. Kunto on parantunut ja kävely on taas sitä, mitä se oli 20+ vuotta sitten, varteenotettava vaihtoehto säällä kuin säällä. Kuulokkeet ovat must.
Tämä on yksi monista syistä miksi pohdin autosta luopumista. Paino noussut ja kunto laskenut auton myötä. Rahaa kuluu ja tuntuu, että vaikka auto helpottaa elämää, se ennemminkin kurjistaa sitä monilla osa-alueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkukaupungissa asuessa auton tarve on vähäinen ja muut sähköiset kulkuvälineet korvaavat hyvin auton paikasta toiseen siirtymisessä jos ei ole tarvetta kuljettaa isoja tavaramääriä. Yhteiskäyttöautoja saa nykyään kätevästi ja nopeasti vuokrattua jo aika monessa kaupungissa. Monet nuoret ovat nykyään järkeviä eivätkä hanki omaa autoa edes heti työelämään päästyään jos sille ei ole ihan välttämätöntä tarvetta ja rahalle on muutakin tähdellisempää käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minkälaisia kokemuksia? Myynnistä, romutuksesta ja siihen liittyvistä käytännöistä vai pärjäämisestä ilman autoa paikassa x ja elämäntilanteessa y?
Siis kokemuksia auton myymisestä ja jatkossa liikkuminen julkisilla/pyörällä/kävellen. Olen itse pohtinut asiaa ja olisi kiva kuulla onko muita ketkä tehneet näin.
2001 luovuin autosta. Helppoa oli, kun asuu yliopistokaupungissa. Jos joskus autoa tarvinnut, vuokrannut pakun. Auto on huono sijoitus, jos se seisoo suurimman osan ajastaan parkkipaikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaahan se rahallisesti, jos ilman autoa pärjää. Omat vanhemmat (70+) asuvat n. 100 kilometrin päässä, joten tarvitsen autoa (käyn auttamassa, hätätilanteet jne). Käyn kauppaostoksilla hypermarketissa, josta saa edullisempaa ruokaa. Nämä kaupat ovat julkisilla hankalan matkan päässä, lisäksi kauppakassien roudaus bussissa olisi tuskaa. Auto on kätevä, mukava, nopea, helppo, ei tarvitse aikatauluja kyttäillä ja voi tehdä kesäreissuja lähialueille tai miksei pidemmällekin. Ainoa miinus on se, että autoilu on kallista. Köyhällä harvemmin onkaan varaa autoon.
Yhteiskäyttöautoja ainakin PK-seudulla alk 30 e vrk ja Tesla 67 e vrk. Tsekkaa oman alueesi tarjonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minkälaisia kokemuksia? Myynnistä, romutuksesta ja siihen liittyvistä käytännöistä vai pärjäämisestä ilman autoa paikassa x ja elämäntilanteessa y?
Siis kokemuksia auton myymisestä ja jatkossa liikkuminen julkisilla/pyörällä/kävellen. Olen itse pohtinut asiaa ja olisi kiva kuulla onko muita ketkä tehneet näin.
Vapauttavaa, ei tarvitse miettiä bensan hintaa, huoltoja, talvirenkaita, kesärenkaita, vararenkaita, pissapojan nesteitä, parkkimaksuja, vakuutuksia ymymym. Bussilla ja omin jaloin pääsee ja näkee paljon kauniimman maailman kuin asvalttirännissä.
Luovuin aikoja sitten. Kaupungissa pääsee julkisella ja pyörällä. Lisääntyi hyötyliikunta, säästyy älyttömästi rahaa. Nautin ajatuksesta ettei edes vuosittaista autoveroa mene. Vaikka ajoi vähän niin menee siihen bensaankin. Arvonalenema taitaa olla isoimpia menoja autossa huoltojen ja korjausten jälkeen.
Ei harmita yhtään ja hyvin tulee toimeen ilman. Jos tulee elämäntilanne että pitää auto olla niitä saa käytettynä.
Kannattavaa rahallisesti vaatii vieroitusta pari kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut innokas ja rohkea naiskuski ja autollekaan en osaa mitään itse tehdä, joten autosta luopuminen oli hyvä vaihtoehto minulle. Tottakai se ketuttaakin välillä, ettei ole omaa autoa, mutta tuskin sen kanssa kumminkaan pärjäisin yksin, joten faktojen tietäminen lohduttaa. Nyt on sitten mentävä kaikkialle jalan, pyörällä tai julkisilla. Niin olen jo yli 10 vuotta tehnyt. Tarttisin jokun hovikuskin elämääni, että saisin joskus ajella ympäriinsä oman mieleni mukaan. Sitä odotellessa.
Tämä "tuskin sen kanssa pärjäisin yksin" ihmetyttää. Itse olen yli 20 vuotta omistanut auton, alkuun vähän halvempia käytettyjä ja sittemmin uudempia. Mitään en osaa autolle tehdä, mutta eihän sellaista tarvikaan osata. Kaiken voi ostaa palveluina. Renkaanvaihdot käy renkaanvaihtopalveluissa, vuosi- ja määräaikaishuollot huollossa, myös esim. palaneen lampun voi vaihdattaa pikahuollossa.
Laita tosiaan eka seisontaa, siitä saat makua miten elämä sujuu ilman autoa. Itse en halua elää sellaista arkea jossa kulutan suuren osan päivästäni siirtymiseen eri paikkoihin, istumiseen julkisissa muiden ihmisten kanssa ja odottamiseen eri pysäkeillä eri kulkuneuvoja. Tykkään myös ajaa autoa ja minulla on tavaroiden siirtelyä aika paljon elämässäni, se olisi hankalaa julkisilla. Jos tykkäät esim ajaa pyörällä, voi ratkaisu olla sinulle oikein hyvä. Perheellisenä on hankalaa.
Autosta pois vaan! yksi stressinaihe ja rahareikä vähemmän
Jos on varaa pitää omaa autoa, uskaltaa ajaa ja tykkää siitä, että voi lähteä silloin, kun itseä sattuu lähtö huvittamaan, en kyllä suosittele autosta luopumista. Elämä on kevyempää ja helpompaa, jos on auto käytössä. Ajotaitokin alkaa ruostua, jos ei aja vuosiin. Ja alkaa myös unohtua liikennesäännöt.