Tiedättekö ikääntyneitä ihmisiä jotka ovat eronneet saadakseen olla yksin ilman tuota puolisoa. Lopultakin? Minkälainen stoori?

Kyllä, iäkäs sukulainen erosi vähän vaille 80v, puoliso taisi olla jo ylikin. En tiedä sen tarkempia syitä kun asiaa ei ole koskaan minulle tarkasti kerrottu enkä ole kysellytkään, arvailuja vain (aviossa olivat varmaan 50 vuotta). Käsittääkseni olivat kyllä jossain määrin tekemisissä vielä siihen saakka kuin ex-puoliso kuoli.

Juu, iäkäs sukulainen minullakin muutti erilleen miehestään. Eivät ole virallisesti eronneet eli paperilla ovat edelleen aviopari, mutta asuvat erillään.

Tiedän. Kun avioliitosa on vain haittaa niin sitä on turha jatkaa.

Ikäihmiset eroavat siksi, ettei toinen joutuisi kustantamaan toisen hoivamaksuja.

Vierailija kirjoitti:

Ikäihmiset eroavat siksi, ettei toinen joutuisi kustantamaan toisen hoivamaksuja.

Enemmän siksi etteivät joudu hoivaamaan esim. väkivaltaista puolisoa.

Nainen jätti Alzheimeriin sairastuneen miehensä koska oli totaalinen raukka. 

Isäni ja äitini olivat naimisissa yli 60 vuotta. Isäni hoiti kotona Alzheimeria sairastavaa äitiäni melkein loppuun saakka. He rakastivat toisiaan ja olivat luvanneet Jumalan edessä Kunnes kuolema teidät erottaa.

Syvä rakkaus on nykyajan katkeralle ja sekopäiselle suominaiselle täysin vieras asia. 

Toinen  eläväinen,  ilonen  ihminen  tuli  tilalle, mökötys  mittari  täyttyi.   40 vuotta  oli   yhteistä  aikaa  takana. 

Vierailija kirjoitti:

Isäni ja äitini olivat naimisissa yli 60 vuotta. Isäni hoiti kotona Alzheimeria sairastavaa äitiäni melkein loppuun saakka. He rakastivat toisiaan ja olivat luvanneet Jumalan edessä Kunnes kuolema teidät erottaa.

Kiinnostaisi todella tietää minkälainen peto tätäkin alapeukutti. 

Vierailija kirjoitti:

Syvä rakkaus on nykyajan katkeralle ja sekopäiselle suominaiselle täysin vieras asia. 

Rakkaus? Onko sellaista joskus ollut?

Parisuhde on lähes aina hyötysuhde josta lisäksi on oltava hyöty molemmille. Ihastumisia tulee ja menee eikä ne pitkää parisuhdetta vaadi.

Juu, tiedän muutaman 50 v eronneen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni ja äitini olivat naimisissa yli 60 vuotta. Isäni hoiti kotona Alzheimeria sairastavaa äitiäni melkein loppuun saakka. He rakastivat toisiaan ja olivat luvanneet Jumalan edessä Kunnes kuolema teidät erottaa.

Kiinnostaisi todella tietää minkälainen peto tätäkin alapeukutti. 

Velavanhapiika. Muuta tietoa ei tarvita. 

Yksikään lupaus ei merkitse naiselle yhtään mitään. Avio- tms. 

Onneksi jo neljänkympin jälkeen tajusin. Siitä alkoi upea elämä, ilman miestä.

Montakin.

Ei haluta omaishoitaa ja taloudelliset syyt usein syynä muun muassa.

Vielä enemmän tiedän leskeksi jääneitä, jotka ovat sanoneet sen olleen pelastus ja ensimmäistä kertaa elämässä oman aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Juu, tiedän muutaman 50 v eronneen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tässä ei nyt puhutakaan keski-ikäisten eroamisista. Viisikymppisenä eroaminen on ihan tavallista, melkein tavallisempaa kuin liitossa jatkaminen.

70-80-vuotiaiden erot ovat hieman eri juttu ja niistä tässä keskustellaan. 

Toisaalta taas, erotahan voi missä iässä tahansa. Ihmiset elävät pitempään ja siten elämään mahtuu monenlaista.

Lisäksi, jos miehet ovat kärttyisiä pappoja kuusikymppisinä tai jo ennen, millaisia lienevätkään kun ikää on 80 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni ja äitini olivat naimisissa yli 60 vuotta. Isäni hoiti kotona Alzheimeria sairastavaa äitiäni melkein loppuun saakka. He rakastivat toisiaan ja olivat luvanneet Jumalan edessä Kunnes kuolema teidät erottaa.

Kiinnostaisi todella tietää minkälainen peto tätäkin alapeukutti. 

Pyysikö aloittaja kirjoittamaan jeesustelu-tarinoita? Ei pyytänyt.

Kun puhutaan ikäihmisistä, tiedän pari tapausta, jossa muuten ihan perus hyvä pariskunta on "eronnut" siten, että toinen on mennyt niin huonoon kuntoon, että on joutunut muuttamaan palveluasuntoon tai esim. pois omakotitalosta ja toinen vielä asuu entistä kotia. Kuitenkaan eivät ole huonoissa väleissä, vaan kyse käytännön järjestelystä.

Tiedän myös tapauksen, jossa ei ole virallisesti erottu, mutta vaimo muuttanut pois juopon ja väkivaltaisen miehen luota, mikä mielestäni paransi hänen elämänlaatuaan merkittävästi. Saa edes vanhuusvuotensa elää rauhassa.

Äijä vanhetessaan alkoi muuttumaan kärttyisäksi, ilkeäksi ja vainoharhaiseksi. Siksi erosin kun en halunnut viimeisiä vuosiani tuommoista sietää.. Eron jälkeen olen niin kovin virkistynyt, että omaiset ihmettelee muutosta. Aloin käymään teatterissa, näyttelyissä ym. Kuuntelen jopa kovalla nuoruuteni polkka ja Humppia.