Miksei lukiossa ole erityisluokkaa jossa oppimisen vaikeuksista kärsivät voisivat menestyä ja saada onnistumisia ja hyvä numeroita?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa puhutaan huippulukioista ja E-L - rivien saavuttajista. Valtaosa lukiolaisista on keskitason oppilaita, ja mukana on tietenkin niitäkin, jotka saavat sen A-rivin. Onko huonosti menneellä lukiolla mitään merkitystä, on kysymys, jota ei voi yleisellä tasolla heittää. Jos ikävuodet 16-19 ovat menneet nuoren kehityksen kannalta kokonaisuutena ottaen tasapainoisesti kohti aikuistumiskehitystä, vaikka panostusta tai kyvykkyyttä olisi ollut vain matalampiin kouluarvosanoihin, tilanne on aivan hyvä.
NO ONHAN SILLÄ MERKITYSTÄ! Nkyäänhän yliopistoon/amk:hon haetaan sillä ylioppilastodistuksella ja siitä saaduilla arvosanoilla. Minnekäs luulet jonkun A-rivin papereilla pääsevän? Ei minnekään. C-rivillä pääsee ehkä Haaga-Heliaan tai Savonmualle opiskelemaan maataloutta.
 
Amk-pääsykoekysymykset ovat sisällöllisesti melko helppoja, mutta niissä tarvitaan aika lailla tarkkuutta ja keskittymiskykyä. On myös vastattava siihen, mitä kysytään eli luetun ymmärtämisen oltava kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei niille, joilla ei ole oppimisvaikeuksia, ole tuollaisia erityisluokkia?
Koska lukio ei ole oikea paikka niille, joilla on oppimisvaikeuksia. He kuuluu amiksiin tai muihin apukouluihin.
Sinä olet joku kansakoulun käynyt, jonka lapset meni lukioon ja ajattelet sen olevan joku juttu? Lukio on vain jatkoa yläkoululle ja menee kyllä läpi ilman mitään suurta älyä ja yrittämistä.
Apukouluja ei ole tainnut olla joskus ennen 80-lukua... Amis ei ole "apukoulu". Tullaanpas nyt tänne 2020-luvulle sieltä.
"Lukio on jatkoa yläkoululle"? No ei ole, vaan yläasteelta kykenet vain jatkamaan lähinnä amikseen. Lukiosta pääset suoraan hakemaan aina yliopistoon asti. Lukiosta ei ole siksi tärkeintä vain selvitä "läpi" kuten ehdotat vaan todellakin tarkoitus on saada sen verran hyvä yo-todistus ja että siitä laskettavilla pisteillä pääset opiskelemaan haluamaasi alaa.
Ja selvennyksenä näille apukouluista ja kansakouluista puhuville: nykyään yliopistoon ei ole pääsykoetta vaan sinne haetaan yo-todistuksella eli niillä arvosanoilla A:sta L:ään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina oletetaan, että nepsyn olisi parempi mennä opiskelemaan jollekin käytännönläheiselle alalle? Jos on vaikkapa motorisesti kömpelö tai aistiyliherkkä, amiksesta on vaikea löytää itselle sopivaa alaa. Moni nepsy on sen sijaan intohimoisen perehtynyt kiinnostuksensa kohteisiin ja onkin harmi, kuinka nykylukiota on kehitetty siihen suuntaan, että se estää heitä pääsemästä unelmiensa alalle. Aikoinaan yliopistossa opiskellessani huomasin, että moni fiksuimmista ja luovimmista opiskelijoista olivat adhd-tyyppejä tai aspergereita. Onko Suomen kaltaisella maalla varaa jättää heidän tuotantopanostaan hyödyntämättä?
Datanomi -> AMK-inssi. Siinä nepsylle polku, joka ei sisällä lukiota.
Miksei lääkiksessä ole kiintiötä ja erityisluokkia niille, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksei lääkiksessä ole kiintiötä ja erityisluokkia niille, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa?
No onhan siellä kyllä aspergereita ja adhd-ihmisiä sekä lukihäiriöisiä, jotka voivat saada erityistukea opintojensa läpiviemiseksi.
Lukio on tarkoitettu opinnoissaan menestyville. Jos ei pärjää, niin ammatillinen erityisoppilaitos on oikea osoite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei niille, joilla ei ole oppimisvaikeuksia, ole tuollaisia erityisluokkia?
Koska lukio ei ole oikea paikka niille, joilla on oppimisvaikeuksia. He kuuluu amiksiin tai muihin apukouluihin.
Sinä olet joku kansakoulun käynyt, jonka lapset meni lukioon ja ajattelet sen olevan joku juttu? Lukio on vain jatkoa yläkoululle ja menee kyllä läpi ilman mitään suurta älyä ja yrittämistä.
Apukouluja ei ole tainnut olla joskus ennen 80-lukua... Amis ei ole "apukoulu". Tullaanpas nyt tänne 2020-luvulle sieltä.
"Lukio on jatkoa yläkoululle"? No ei ole, vaan yläasteelta kykenet vain jatkamaan lähinnä amikseen. Lukiosta pääset suoraan hakemaan aina yliopistoon asti. Lukiosta ei ole siksi tä
Kyllä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun on yhä olemassa pääsykoereitti. Valtaosa tosin valitaan pelkän yo-todistuksen perusteella eli sikäli on viisainta satsata ylioppilaskirjoituksiin ja pyrkiä sisään ensikertalaisena.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina oletetaan, että nepsyn olisi parempi mennä opiskelemaan jollekin käytännönläheiselle alalle? Jos on vaikkapa motorisesti kömpelö tai aistiyliherkkä, amiksesta on vaikea löytää itselle sopivaa alaa. Moni nepsy on sen sijaan intohimoisen perehtynyt kiinnostuksensa kohteisiin ja onkin harmi, kuinka nykylukiota on kehitetty siihen suuntaan, että se estää heitä pääsemästä unelmiensa alalle. Aikoinaan yliopistossa opiskellessani huomasin, että moni fiksuimmista ja luovimmista opiskelijoista olivat adhd-tyyppejä tai aspergereita. Onko Suomen kaltaisella maalla varaa jättää heidän tuotantopanostaan hyödyntämättä?
Voihan jollekin aistiyliherkälle sopia jopa paremmin ns. konkreettinen ja käytännönläheinen työ. Niissä sentään käytetään yleensä kuulosuojaimia eikä tarvitse kestää avokonttoreiden hälinää.
Hehheh. Nämä opitaan ala- ja yläasteella, ja jos perusasioita ei siellä opi niin ei ole lukioon sopiva. Miksi sinne pitäisi niiden tulla joilla ei ole ns. lukupäätä? Lukio on vaativa koulu eikä kaikista ole sinne.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkien ole tarkoituskaan käydä lukiota.
Yle koulukone Amis vai lukio? Maaseudulla mennään vähemmän lukioon, siellä jyllää Amis ja pojat.
Vierailija kirjoitti:
Lukio on tarkoitettu opinnoissaan menestyville. Jos ei pärjää, niin ammatillinen erityisoppilaitos on oikea osoite.
tai mukautettu
Hyvä idea. Tiedän esimerkiksi juristin, joka kärsi lukivaikeudesta kouluaikoina. Oppimisvaikeudet eivät välttämättä kerro älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisluokka lukiossa olisi hyvä idea! Siellä keskityttäisiin aluksi opiskelutekniikoiden opetteluun ennen kuin alettaisiin vaatia "suorituksia". Kirjat olisivat paperikantisia digikirjojen sijaan. Muistiinpanot ja alleviivaukset tehtäisiin opettajan johdolla, ei "itsenäisesti". Tehtäviä saisi tehdä kotonakin, eikä vaadittaisi niitä palautettaviksi heti samalla tunnilla, kun ei ole edes ehtinyt sisäistää uutta asiaa.
Kielten tunneilla tehtäisiin paljon käännöksiä eikä yritettäisi lässyttää suullisesti. Opeteltaisiin kirjoittamaan asiaesseitä eikä omia mielipiteitä ja analyysejä, kun ei tuon ikäisenä mitään punnittuja mielipiteitä ole vielä ehtinyt syntyä. Matematiikassa laskettaisiin perusasioita eikä sotkettaisi keskittymiskykyä pitkillä sanallisilla tehtävillä. Kokeiden jälkeen tehtävät käytäisiin läpi yhdessä, asioita kerraten.
Oikeastaan olisi palattava entisaikojen lukioon. Nykylukio tekee asiat turhan vaikeiksi
Lukioissa ei ole tarpeen järjestää ohituskaistoja nepsyille eikä nipsuille. Yhteiskunta ei voi kantaa ketään akateemisen tutkinnon ääreen, itse sinne menee kukin kyvyillään. Yliopistoissa tehdään tiedettä, ja se tarvitsee parhaat ja kyvykkäimmät nuoret. Lukion voi mainiosti suorittaa myös yksityisesti tenttien, jos koulunkäynti ei sovi. Korkeampi koulutus ei voi olla hyvä tekeväisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Onko erityisluokkia enää peruskoulussakaan juurikaan? Seuraavaksi haet tarkkisluokkaa yliopistoon?
Kovasti niitä ollaan ajamassa alas. Nykyään on integraatio ja inkluusio, paljon halvempaa kuin erityisluokat. Täällä on ollut jopa erityiskoulut, mihin kuhunkin oli keskitetty tietynlaiset ongelmat, autistit yhdessä, kielenkehitysongelmaiset toisessa jne tai vähintään omat luokat eri ongelmaryhmille koulun sisällä. Jollekin aistiyliherkälle riehuja häirikön kanssa opiskelu on yhtä kidutusta. Osa opiskelee normaalin opetussuunnitelman mukaan, osa helpotettuna. Normaalin opetussuunnitelman käyneet voivat jatkaa ihan mihin saakka vain. Aika monessa koulussa on vielä pienluokkia, kun kaikki eivät pärjää isoissa luokissa.
^ Nipsujen ohituskaistasta puhuneelle:
Tarkoitukseni oli kertoa, kuinka yksinkertaisilla ja vanhanaikaisilla keinoilla voitaisiin auttaa neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiviä nuoria heidän koulunkäynnissään. En ehdottanut minkäänlaista oppimäärän helpotusta tai ohituskaistan luomista. Halusin tuoda esille, kuinka paljon helpompaa aikaisemmilla sukupolvilla oli tulla ylioppilaaksi, kun opetusohjelmaan ei sisältynyt niin paljoa itseohjautuvuutta kuin nykyään vaan opettaja opetti, kuinka tehdään työtä. Nykylukioon on tuotu aineksia, jotka ennen vanhaan kuuluivat vasta yliopisto-opintoihin. Olisi kaikkien nuorten edun mukaista, että pohjakoulutus opettajalähtöisesti olisi vankempi ennen jatko-opintoja. Älyllisesti nepsyt ovat ihan samalla tasolla muiden nuorten kanssa. Suomen kaltaisella maalla ei ole varaa jättää näidenkään fiksujen ja luovien nuorten panosta yhteiskunnalle hyödyntämättä. Itse asiassa tunnen monia huippututkijoita, jotka diagnosoitaisiin nepsyiksi.
Lukio ei oo paikka jos tarvii erikoisen paljon erityisopetusta
Ja miksei lääkiksessä ole erityisryhmiä oppimisvaikeuksista kärsiville. Sellaista apu-lääkistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Miksi aina oletetaan, että nepsyn olisi parempi mennä opiskelemaan jollekin käytännönläheiselle alalle? Jos on vaikkapa motorisesti kömpelö tai aistiyliherkkä, amiksesta on vaikea löytää itselle sopivaa alaa. Moni nepsy on sen sijaan intohimoisen perehtynyt kiinnostuksensa kohteisiin ja onkin harmi, kuinka nykylukiota on kehitetty siihen suuntaan, että se estää heitä pääsemästä unelmiensa alalle. Aikoinaan yliopistossa opiskellessani huomasin, että moni fiksuimmista ja luovimmista opiskelijoista olivat adhd-tyyppejä tai aspergereita. Onko Suomen kaltaisella maalla varaa jättää heidän tuotantopanostaan hyödyntämättä?
Datanomi -> AMK-inssi. Siinä nepsylle polku, joka ei sisällä lukiota.
Mulla on datanomi -> FM.
Ei oo tarkoitettu retardeille