Mielenterveysongelmaiset
Mielenterveysongelmien ihan yleisen tason suurin ongelma/haaste on sairaudentunnon puute monissa sairauksissa. Kun nimenomaan se elin on sairauden vuoksi rikki, jonka pitäisi ymmärtää sairaus ja miten se vääristää elimen toimintaa, mutta sehän ei sairauden vuoksi onnistu.
Tämän seurauksena mielenterveysongelmainen yleensä käsittää maailman vääristyneenä erityisesti esim. psykiatrista sairaanhoitoa koskien. Koska sairas ei koe olevansa sairas, vaan jonkinlaisen kaltoinkohtelun uhri, yleensä hänen sairas psyyke rakentaa nimenomaan sairaaksi väittävästä ja hoitotoimia häneen kohdistavasta organisaatiosta tai sen edustajista syntipukkeja, syyllisiä ja harhakuvissa pahantahtoisia vainoajia monenlaisine salaliittoterioineen. Antipatiat kasvavat suuriksi ja koko psykiatrsia tieteenä ja hoitomenetelmänä tuomitaan harhaopiksi, puoskaroinniksi yms. tai salaliiton välineeksi.
Saman siilipuolustusreaktion kokee tietysti satunnainenkin vastaantulija, joka erehtyy triggeröimään ko. defenssejä vaikkapa kyseenalaistamalla sairastuneen havainnon tai näkemyksen.
Hyvä tapa tunnistaa hullu onkin kokeilla miten tämä reagoi hulluksi kutsumiseen. Reaktio tulee aina satavarmasti ja kovaa.
Noin on. Joissain tapauksissa on sairaudentunnottomuuttakin, mutta yleisemmin on kai toisinpäin. Eli että aletaan identifioitua hyvinkin sairaaksi ja että erilaista hoitoa haluttaisiin enemmän kuin yhteiskunnalla on tarjota.