Lapsen huoneen kaaos

Mistä lähtien lapset saavat päättää kaikesta ja miksi suuttuminen on pahasta?

Itse siivosin lasten poissaollessa ja vein leluja varastoon. Paljon heitin taideteoksia myös pois, koska kaikkea nyt vaan ei voi säästää. 

Kerrotaan että kun on oma huone se pidetään siistinä. Yhdessä leikin varjolla voidaan siivoilla muutama minuutti päivässä. Jos tavaraa on liikaa, kerrotaan että kaikkea ei voi pitää ja kehoitetaan valitsemaan ne lempilelut ja ne, jotka haluaa antaa toisille lapsille.

Ei sille voi mitään, vaakasuora pinta vetää puoleensa materiaa

Lapselle on täysin luonnollista kiintyä omiin tavaroihin. Se on ominaisuus, jota vanhemman on parempi pikemminkin ruokkia kuin tukahduttaa. On ihana asia, että lapsi huolehtii nukeistaan ja nalleistaan, arvostaa omia piirroksiaan ja tuntee iloa päästessään omassa pyjamassa omien lakanoiden väliin.

Vanhemman vastuulla on sitten katsoa, että kaikki sisään taloon tuleva on määränsä ja laatunsa puolesta käytettävissä ja hallittavissa.

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien lapset saavat päättää kaikesta ja miksi suuttuminen on pahasta?

Itse siivosin lasten poissaollessa ja vein leluja varastoon. Paljon heitin taideteoksia myös pois, koska kaikkea nyt vaan ei voi säästää. 

Se, että siivotaan ja heitetään tavarat pois lapsen ollessa poissa paikalta on yhden sortin curling-vanhemmuutta. Ja vielä halpamaisen sorttista sellaista. 

Normaalia. Siivous ensin viikottain. Tihennetään ajan kanssa. Voit kertoa iltasatuja, joissa prinssi ei otakaan puolisoksi prinsessaa, jonka huone on sekaisin.

Kukahan ne tavarat on ostanut? Saatteko tukia? Onko vuokra-asunto?

Lapsi nurkkaan seisomaan eikä päästetä pois sieltä ennen kuin suostuu siivoamaan.