Lue keskustelun säännöt.
Tunnen samaan aikaan helpotusta ja syyllisyyttä, kun olen ottanut etäisyyttä ihmisiin, jotka ovat kohdelleet kaltoin
07.04.2024 |
Minkä takia tunnen voimakasta syyllisyyttä? Toisaalta samaan aikaan olen myös vapautunut olemaan itseni.
Kommentit (8)
Niin. samanlaisia fiiliksiä on mullakin. Tuntuu siltä, että eläkeikään mennessä mulla ei ole enää yhtään ystävää.
On vaan pakko painaa cancel:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tunteen, sitä epäilee itseään tekikö oikein, suurenteliko asioita jne. Sitten itse ainakin ajattelen vähän väliä Koskelan tragediaa, kuinka tuokin tapahtui siksi kun uhri salli itseään kohdeltavan kuten ne pojat tekivät. Onneksi omassa elämässä ei ole noin vakavasta asiasta kyse mutta ihan sama käytösmalli siinäkin taustalla on, empatiattomuus. Itse asiassa tämä Koskela olikin käännekohta siihen että aloin ottaa omia rajojani takaisin ja reippaasti ja tunnen pahoinvointia sen pojan puolesta joka joutui menehtymään. En voi enää ikinä palata siihen että alistuisin kaltoinkohteluun.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, sitä epäilee itseään tekikö oikein, suurenteliko asioita jne. Sitten itse ainakin ajattelen vähän väliä Koskelan tragediaa, kuinka tuokin tapahtui siksi kun uhri salli itseään kohdeltavan kuten ne pojat tekivät. Onneksi omassa elämässä ei ole noin vakavasta asiasta kyse mutta ihan sama käytösmalli siinäkin taustalla on, empatiattomuus. Itse asiassa tämä Koskela olikin käännekohta siihen että aloin ottaa omia rajojani takaisin ja reippaasti ja tunnen pahoinvointia sen pojan puolesta joka joutui menehtymään. En voi enää ikinä palata siihen että alistuisin kaltoinkohteluun.
Ja näillä kaltoinkohtelijoilla oli kuitenkin satoja ellei tuhansia tilaisuuksia tehdä toisin, olla empaattisempi, kunnioittaa rajojani. Mutta valitisivatko he tehdä niin? Eivät.
Vierailija kirjoitti:
Niin. samanlaisia fiiliksiä on mullakin. Tuntuu siltä, että eläkeikään mennessä mulla ei ole enää yhtään ystävää.
On vaan pakko painaa cancel:
Mitä järkeä tossa on?
Totta. Tulee hieman ikävä tunne kun joutuu välttelemään (ehkä häpeää itseään vähän, vaikka toinen mokasi), ei voi olla normaalisti tekemisissä edes, se voi olla myös lähisukua. Mutta toisten kohdalla voi olla, ettei kaipaa enää. Yhden kanssa olisi ehkä halunnut jutella, mutta kemiat ei kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. samanlaisia fiiliksiä on mullakin. Tuntuu siltä, että eläkeikään mennessä mulla ei ole enää yhtään ystävää.
On vaan pakko painaa cancel:
Mitä järkeä tossa on?
Vaikee sanoa. Ihmisten käytös tänä päivänä tuntuu todella törkeältä. Aletaan neuvoo toisia ja puututaan toisten ihmisten käytökseen ja tekemisiin. Ei sellaisten kanssa viitsi olla.
Valitettavasti toistuvasti loukkaava henkilö on ollut pakko laittaa estoon.
Muutos on vaikeaa. Ajan kanssa tajuat, että se oli ainoa oikea ratkaisu.