Asiantuntijatyö

Riippuu tosi paljon alasta. Palstalla harva kai haluaa kertoa kovin paljon itsestään, niin asiantuntijatyön sateenvarjon alle on hyvä mennä kuvatessaan omaa työtä. Kertoo asiayhteydessä monesti oleellisen, eli palkkaus luultavasti kohtuullinen, työ ei ole suorittavaa ja ei yleensä vuorotyötä (sellaisiakin toki on).

Spessu bongattu, hyi.

Harjoittelija-toimeenpaneva työ-asiantuntijatyö-päällikkö- johtaja

Tästä voit päätellä jo paljon palkkatasosta.

Minulle asiantuntijatyö näyttäytyy sellaisena, että kiire on kova. Kiiruhdetaan palaverista toiseen mutta mitään konkreettista ei saada tästä huolimatta aikaan. Liian monta rautaa tulessa, että voisi keskittyä mihinkään kunnolla. En siis itse ole asiantuntija. Tällaisen kuvan minä asiantuntijoiden työstä saan.

Harvinaisen kielen kääntäjä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle asiantuntijatyö näyttäytyy sellaisena, että kiire on kova. Kiiruhdetaan palaverista toiseen mutta mitään konkreettista ei saada tästä huolimatta aikaan. Liian monta rautaa tulessa, että voisi keskittyä mihinkään kunnolla. En siis itse ole asiantuntija. Tällaisen kuvan minä asiantuntijoiden työstä saan.

Et ymmärrä heidän työnsä sisällöstä mitään.

Kaikki jonnin joutavat tietokoneennäpyttäjät on nykyään asiantuntijoita.

Asiantuntija tuntee alastaan jo paljon ja on niin kiinnostunut siitä että seuraa alaansa, kouluttautuu, seuraa alan tutkimusta tai joskus jopa itse osallistuu tutkimukseen. Joka tapauksessa hänelle maksetaan luotettavan tiedon soveltamisesta eri tilanteisiin, voi olla palkattuna tai yrittäjänä, tai molempia samanaikaisesti. Asiantuntija myy asiantuntijuuttaan, osaamistaan ja aikaansa.

Olen itse asiantuntija, ja alani kiehtoo minua vuodesta toiseen. Erityisesti saan nautintoa siitä, että voin auttaa ihmisiä asiantuntijuudellani, tiedolla, taidolla ja soveltavuudella, sillä vaikka asiakkaani voivat aina googlata, niin se tiedon soveltaminen on se haaste, jossa asiantuntija on avuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle asiantuntijatyö näyttäytyy sellaisena, että kiire on kova. Kiiruhdetaan palaverista toiseen mutta mitään konkreettista ei saada tästä huolimatta aikaan. Liian monta rautaa tulessa, että voisi keskittyä mihinkään kunnolla. En siis itse ole asiantuntija. Tällaisen kuvan minä asiantuntijoiden työstä saan.

Et ymmärrä heidän työnsä sisällöstä mitään.

Kysyttiin millaisia asiantuntija ovat ja vastasin siihen miltä asiantuntijatyö minulle näyttäytyy. Tunnen asiantuntijoita sekä työn puolesta että myöskin vapaa-ajalla. Moni valittaa etteivät ehdi tekemään mitään kun töitä on niin paljon. Kysyttäessä mihin työpäivät kuluvat, vastaus on palavereihin. Kuten tuossa minulle vastattiin. En ymmärrä työn sisältöä.

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntija tuntee alastaan jo paljon ja on niin kiinnostunut siitä että seuraa alaansa, kouluttautuu, seuraa alan tutkimusta tai joskus jopa itse osallistuu tutkimukseen. Joka tapauksessa hänelle maksetaan luotettavan tiedon soveltamisesta eri tilanteisiin, voi olla palkattuna tai yrittäjänä, tai molempia samanaikaisesti. Asiantuntija myy asiantuntijuuttaan, osaamistaan ja aikaansa.

Olen itse asiantuntija, ja alani kiehtoo minua vuodesta toiseen. Erityisesti saan nautintoa siitä, että voin auttaa ihmisiä asiantuntijuudellani, tiedolla, taidolla ja soveltavuudella, sillä vaikka asiakkaani voivat aina googlata, niin se tiedon soveltaminen on se haaste, jossa asiantuntija on avuksi.

Kuulostaa hyvältä. :) Pystytkö keskittymään kunnolla menossa olevaan projektiin vai pitääkö sinun hyppiä projektista toiseen? Jatkokysymyksenä voisin heittää: mikä käy hermoillesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntija tuntee alastaan jo paljon ja on niin kiinnostunut siitä että seuraa alaansa, kouluttautuu, seuraa alan tutkimusta tai joskus jopa itse osallistuu tutkimukseen. Joka tapauksessa hänelle maksetaan luotettavan tiedon soveltamisesta eri tilanteisiin, voi olla palkattuna tai yrittäjänä, tai molempia samanaikaisesti. Asiantuntija myy asiantuntijuuttaan, osaamistaan ja aikaansa.

Olen itse asiantuntija, ja alani kiehtoo minua vuodesta toiseen. Erityisesti saan nautintoa siitä, että voin auttaa ihmisiä asiantuntijuudellani, tiedolla, taidolla ja soveltavuudella, sillä vaikka asiakkaani voivat aina googlata, niin se tiedon soveltaminen on se haaste, jossa asiantuntija on avuksi.

Kuulostaa hyvältä. :) Pystytkö keskittymään kunnolla menossa olevaan projektiin vai pitääkö sinun hyppiä projektista toiseen? Jatkokysymyksenä voisin heittää: mikä käy hermoillesi?

Kiitos kysymisestä, vastaan mielelläni, jos siitä olisi vaikka jotakin apua tai kannustusta sinulle. 

Työni on ihmiskeskeistä ja ajattelen että jokainen asiakas on projekti tavallaan, eli työskentelen asiakkaan kanssa mahdollisesti 3-10 kuukauden ajan, sitten se projekti tavallaan on tullut päätökseen, mutta tapaamme projektin ylläpidon merkeissä harvakseltaan, tosin asiakas voi tulla uuteen projektiin tai saman projektin tiimoilta myöhemminkin uudestaan. 

Hyppiä projektista toiseen, kyllä tavallaan, kun on monia asiakkaita, projekteja ja on myös kirjallisia projekteja, jotka voivat viedä muutamasta tunnista useaan kuukauteen, jos on jokin vaativa kongressiesiintyminen, niin olen valmistautunut kolmekin kuukautta ja paneutunut projektiin monena päivänä viikossa, aina muiden projektitöiden jälkeen.

Toivoisin että voisin keskittyä enemmän ja harvempiin projekteihin ja mennä aiheessa syvemmälle, mutta yrittäjänä teen mitä tulee eteen, toivon muutaman vuoden päästä voivani valita vielä harvemmalla seulalla niitä projekteja, vielä en oikein voi, taloudellisista syistä, vaan periaatteeni on että kaikki asialliset hommat hoidetaan :)

Hermoille käy aikataulujen muutokset, täytyy olla todella joustava, silloin kun jokin projekti piti olla hoidettavana tänään ja sitten se siirtyykin ehkä viikolla ja sitten tuleekin toinen asiakas ja projekti johon on hypättävä mukaan aika valmistautumatta, mutta koska olen asiantuntija asiassa, niin pärjäilen rutiinilla aluksi ja sitten alan tutkia asiaa tarkemmin kun projekti etenee.

Kannustan sinuakin suuntautumaan alasi asiantuntijaksi. 

Asiantuntijaroolissa yksityisen sektorin teknologiayrityksessä. Periaatteessa työni on sitä, että autan asiakkaita (usein isoja yksityisen sektorin tai julkisen puolen organisaatioita) onnistumaan IT hankkeissaan ja toteuttamaan isoja ja monimutkaisia muutoksia. 

En tee työtäni koskaan yksin, vaan tyypillisesti tiimissä jossa jokaisella on oma roolinsa kokonaisuudessa ja oma asiantuntemusalueensa. Itse olen tehnyt tätä noin 20 vuotta ja saatan usein olla projektipäällikön, asiakasvastaavan tai johtavan konsultin roolissa. Kuitenkin pyrin myös osallistumaan itse tekemiseen jotta osaaminen pysyy ajantasalla. 

Koulutus on yliopistotutkinto ja työuran aikana erilaisia koulutuksia siihen päälle. Palkka noin sata tonnia vuodessa. Etuina hyvä autoetu sekä vähemmän hyvä bonusohjelma. 

Työ on usein äärimmäisen mielenkiintoista, joskus vähän tylsää jos tehdään perusjuttuja tai asiakas haluaa tehdä jotain hölmöä, ja isoimmat kiksit saan siitä että saa tehdä fiksujen ja työhönsä vakavasti (mutta ei tosikkona) suhtautuvien ihmisten kanssa hankkeita jotka aidosti muuttavat maailmaa. Tämänkin viestin lukevista ihmisistä lähes varmasti kaikki ovat joskus käyttäneet jotain sellaista digitaalista palvelua tai tuotetta jonka toteutukseen olen jollain tavalla osallistunut.

Haittapuolena työ on stressaavaa, asiakkaat, kolleegat ja esimiehet vaativia ja laakereilleen ei voi jäädä lepäämään. Koko ajan pitäisi opetella uutta vaikka on samaan aikaan monta projektia menossa samaan aikaan ja pitäisi myös osallistua myyntiprojekteihin ja muuhun ylimääräiseen. Usein projekteissa on kova stressi ihan jo sen takia että monet tiimissä ovat kunnianhimoisia, mutta myös sen takia että hankkeet ovat asiakkaille tärkeitä ja usein sen tyyppisiä että jos projekti menee pieleen niin päästään lehtiin ja joku saa potkut  

Käytännössä työstä noin 1/3 on sitä omaa asiantuntijatyötä jota tehdään tietokoneen edessä, 1/3 on palaveeraamista ja 1/3 on palaverien valmistelua, myyntiä tai hallinnollista työtä. 

Kiitos selventävistä ja informatiivisista vastauksista. :)

Kysyn vielä miten kauan asiantuntijat ovat olleet ensin ns. tavallisessa rivityössä ennen nykyistä asiantuntijatyötään? Ainakin yksityisyrittäjänä on varmasti oltava näyttöjä osaamisestaan ennen kuin voi ylpeästi sanoa olevansa asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Kysyn vielä miten kauan asiantuntijat ovat olleet ensin ns. tavallisessa rivityössä ennen nykyistä asiantuntijatyötään? Ainakin yksityisyrittäjänä on varmasti oltava näyttöjä osaamisestaan ennen kuin voi ylpeästi sanoa olevansa asiantuntija.

En ehkä ihan ymmärrä kysymystäsi kokonaan, mutta kun asiantuntijalla on koulutusta. mahdollisimman laaja-alaisesti siltä alalta, jatkuva jatkokouluttautuminen ja perustaidot yrittämisestä tai siis projektinhallinnasta, jotka taidot mielestäni useimmilla asiantuntijoilla on muutenkin, niin tie usein vie työntekijyydestä yrittäjyyteen ja silloin voinee sanoa olevansa asiantuntija kun kauppa käy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä asiakkaan antamiin palveluihin ja apuun. Itse en ole ollut asiantuntijana muiden leivissä vaan olen ollut aina itsellinen, tämä siksi että olen ollut aina erittäin kunnianhimoinen ja kokenut että organisaation muut toimijat ovat helposti riippakivi, ja pääsen parempaan laatukokemukseen, palvelun tasoon, nopeuteen jen toimiessani yrittäjänä. Teen paljon itse ja ulkoistan mitä en osaa tai halua tehdä, mutta paljon on ollut ihan pakko opetella asioita, jotka eivät edes kiinnosta, mutta silti olen saanut hoidettua nekin osa-alueet mielestäni paremmin, vaivattomammin ja edullisemmin kuin jos olisin ostanut ne palvelut. 

*asiantuntijan antamiin palveluihin 

Paskapropagandisteja ne on, mä en koskaan kuule yhdenkään "asiantuntijan" suusta mitään järkevää, tai sitte sen analyysi on todella yksinkertaistettu minkä mun 5 vuotias lapsikin osaisi antaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyn vielä miten kauan asiantuntijat ovat olleet ensin ns. tavallisessa rivityössä ennen nykyistä asiantuntijatyötään? Ainakin yksityisyrittäjänä on varmasti oltava näyttöjä osaamisestaan ennen kuin voi ylpeästi sanoa olevansa asiantuntija.

 

En ehkä ihan ymmärrä kysymystäsi kokonaan, mutta kun asiantuntijalla on koulutusta. mahdollisimman laaja-alaisesti siltä alalta, jatkuva jatkokouluttautuminen ja perustaidot yrittämisestä tai siis projektinhallinnasta, jotka taidot mielestäni useimmilla asiantuntijoilla on muutenkin, niin tie usein vie työntekijyydestä yrittäjyyteen ja silloin voinee sanoa olevansa asiantuntija kun kauppa käy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä asiakkaan antamiin palveluihin ja apuun. Itse en ole ollut asiantuntijana muiden leivissä vaan olen ollut aina itsellinen, tämä siksi että olen ollut aina erittäin kunnianhimoinen ja kokenut että organ

Kiitos. Ajattelin kysymystä kirjoittaessa, että asiantuntijaksi kasvetaan vähitellen. Tekemällä alansa töitä kaikilla tasoilla ja opiskelemalla samalla. Kuten vanhasa tarinassa kengänkiillottajasta suuryrityksen johtoon. ,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyn vielä miten kauan asiantuntijat ovat olleet ensin ns. tavallisessa rivityössä ennen nykyistä asiantuntijatyötään? Ainakin yksityisyrittäjänä on varmasti oltava näyttöjä osaamisestaan ennen kuin voi ylpeästi sanoa olevansa asiantuntija.

 

En ehkä ihan ymmärrä kysymystäsi kokonaan, mutta kun asiantuntijalla on koulutusta. mahdollisimman laaja-alaisesti siltä alalta, jatkuva jatkokouluttautuminen ja perustaidot yrittämisestä tai siis projektinhallinnasta, jotka taidot mielestäni useimmilla asiantuntijoilla on muutenkin, niin tie usein vie työntekijyydestä yrittäjyyteen ja silloin voinee sanoa olevansa asiantuntija kun kauppa käy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä asiakkaan antamiin palveluihin ja apuun. Itse en ole ollut asiantuntijana muiden leivissä vaan olen ollut aina itsellinen, tämä siksi että olen ollut a

Kyllä. Olet oikeassa. Mielestäni erittäin tärkeää kenelle tahansa asiantuntijalle, on se, että on ikäänkuin kiivennyt tyvestä puuhun! Osaavalla asiantuntijalla on kokemusta siitä rivityötä, käytännön työstä. Mielestäni asiantuntija ei voi perustaa osaamistaan tiedolliselle ja teoreettiselle pohjalle ainoastaan. 

Aikaanhan lähes kaikki asiantuntijuus siirtyi isältä ja äidiltä pojalle ja tyttärelle, ja apprentice-systeemi on oiva muoto ja yhä sekin elävä malli oppia.

Riittääkö hommia niillekin päiville/viikoille, kun meneillään oleva projekti takkuaa/ on pysähdyksissä tai uutta projektia ei ole vielä tiedossa? Ei kai niitä uusia projektiakaan ihan "jonoksi" asti ole.