Lue keskustelun säännöt.
Kun ihmiset ikääntyvät, he muuttavat ok-taloista kerrostaloon, tunnetko ketään joka olisi tehnyt päinvastoin
06.04.2024 |
Meillä miehen kanssa on vasta nyt varaa kun lapset on omillaan. Mutta haluaisimme helppohoitoisen talon ja sellaisen, ettei tarvita huutaa lapsia apuun vaan että jos jotain ei jakseta, voidaan vaikka tilata yritys leikkaamaan ruohot. Olemme kuitenkin molemmat terveitä vielä. Meillä vaan on nyt alkanut aika käydä kaupunkiasunnossa varsinkin kesällä pitkäksi. Toki tekemistä keksitään, mutta kaivattaisiin enemmän pihaa, missä olla ja puuhastella. Parveke ja yrttien kasvatus siinä ei oikein riitä.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Rakensivat omakotitalon meren rannalle kauas palveluista ja rakensivat vielä saarimökinkin. Ikää heillä on vasta 65 ja 73, mutta eivät he siitä nuorennu. Veneilevät ja melovat ja matkustavat kuin viimeistää päivää. Kivat heille, mutta eivät he ole loppuun asti vanhenemistaan miettineet. Itse muutin inva-asuntoon ja sairastuin heti eläkkeelle päästyäni syöpään, joten on kätevää että erikoissairaanhoito on lähellä enkä tarvitse omaa autoa jostain pussinperältä syöpähoitoihin.
Mihin sitä omaa autoa jos säästöjä on voi hyvin käyttää taksia sairaalamatkoihin. Eikä kilometreilläkään ole mitään väliä jos matkat on korvauksen piirissä.
Olet harvinaisen typerä. Taksillako meinasit sydänkohtauksen saatuasi ajaa sairaalaan sadan kilometrin päähän? He
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti ap:lla on huonoja kokemuksia rivareista työn kautta, tuntuu olevan riitaisampaa väkeä kuin kerrostaloissa.
Mitään rintamamiestaloa emme halua emmekä ihan korpeen.
Siirtolapuutarhamökkiä on täältä tosi vaikea saada.
Riippuu sijainnista. Jos kaupat ja terveyspalvelut ovat kävelymatkan päässä niin omakotitalossa voi asua vanhempanakin. Isäni ei saanut enää uusittua ajokorttia yli 70-vuotiaana terveyssyistä, mutta osasi kyllä pitää itsestään ja talostaan huolen. Teki itse lumityöt pikkutontillaan ja pienemmät nikkaroinnit. Jos hän olisi asunut kaupungin ulkopuolella niin edessä olisi ollut muutto juurikin sen ajokortin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Rakensivat omakotitalon meren rannalle kauas palveluista ja rakensivat vielä saarimökinkin. Ikää heillä on vasta 65 ja 73, mutta eivät he siitä nuorennu. Veneilevät ja melovat ja matkustavat kuin viimeistää päivää. Kivat heille, mutta eivät he ole loppuun asti vanhenemistaan miettineet. Itse muutin inva-asuntoon ja sairastuin heti eläkkeelle päästyäni syöpään, joten on kätevää että erikoissairaanhoito on lähellä enkä tarvitse omaa autoa jostain pussinperältä syöpähoitoihin.
Mihin sitä omaa autoa jos säästöjä on voi hyvin käyttää taksia sairaalamatkoihin. Eikä kilometreilläkään ole mitään väliä jos matkat on korvauksen piirissä.
Olet harvinaisen typerä. Taksillako meinasit sydänkohtauksen saatuasi ajaa sairaalaan sadan kilometrin päähän? He
Miksi sitä pitäisi jonnekin Kittilän kaukaisimpaan korpeen muuttaa? Onhan sitä omakotitaloja ihan järkevillä paikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä siinä on jos 65-vuotiaana jää eläkkeelle niin seuraavat 30 vuotta vaan odottaa kuolemaa? Elämä on tässä ja nyt! Pitää elää täysillä kun vielä voi. Huominen ei koskaan ole varmaa.
Mitä järkeä siinä on, että järjestelee elämänsä sellaiseksi, että ei pärjää itsenäisesti ja pakottaa lapsensa juoksemaan selvittämässä ongelmia. Toki siinäkin tulee vaihe, että lasten mitta on lopulta ihan täysi ja oma terveys piiputtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Rakensivat omakotitalon meren rannalle kauas palveluista ja rakensivat vielä saarimökinkin. Ikää heillä on vasta 65 ja 73, mutta eivät he siitä nuorennu. Veneilevät ja melovat ja matkustavat kuin viimeistää päivää. Kivat heille, mutta eivät he ole loppuun asti vanhenemistaan miettineet. Itse muutin inva-asuntoon ja sairastuin heti eläkkeelle päästyäni syöpään, joten on kätevää että erikoissairaanhoito on lähellä enkä tarvitse omaa autoa jostain pussinperältä syöpähoitoihin.
Mihin sitä omaa autoa jos säästöjä on voi hyvin käyttää taksia sairaalamatkoihin. Eikä kilometreilläkään ole mitään väliä jos matkat on korvauksen piirissä.
Olet harvinaisen typerä. Taksillako meinasit sydänkohtauksen saatuasi ajaa sairaalaan sadan kilometrin päähän? He
Kukaan ei aja yhtään mihinkään sairaskohtauksen aikana. Ei edes puoliso. Silloin soitetaan hätänumeroon ja ne lähettää ambulanssin tai vaikka helikopterin, jos ei muu auta. Näin me ollaan tehty ihan tässä keskeisellä paikalla asuessakin. Soitto vaan ja apua tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Rakensivat omakotitalon meren rannalle kauas palveluista ja rakensivat vielä saarimökinkin. Ikää heillä on vasta 65 ja 73, mutta eivät he siitä nuorennu. Veneilevät ja melovat ja matkustavat kuin viimeistää päivää. Kivat heille, mutta eivät he ole loppuun asti vanhenemistaan miettineet. Itse muutin inva-asuntoon ja sairastuin heti eläkkeelle päästyäni syöpään, joten on kätevää että erikoissairaanhoito on lähellä enkä tarvitse omaa autoa jostain pussinperältä syöpähoitoihin.
Mihin sitä omaa autoa jos säästöjä on voi hyvin käyttää taksia sairaalamatkoihin. Eikä kilometreilläkään ole mitään väliä jos matkat on korvauksen piirissä.
Olet harvinaisen typerä. Taksillako meinasit sydänkohtauksen saatuasi ajaa sairaalaan sadan kilo
Soteuudistus vie monilta paikkakunnilta päivystykset. Meillä on 25000 asukkaan kaupunki ja lähin päivystys 80 km päässä, mikäli suunnitelma toteutuu. Nyt ollaan päivystyksen poikkeusluvan varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutimme omakotitaloon puoli vuotta sen jälkeen kun esikoinen syntyi. Olin saanut kokemuksia millaista on lastenvaunujen kanssa asua Helsinkiläislähiön kertsissä ja halusimme vielä lapsia lisää.
Muutimme kotiseudulle, ostimme talon heti kun kummallakin oli uusi työpaikka. Lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja olemme eläkkeellä. Mitään halua ei ole muuttaa omakotitalosta pois. Lämmitysjärjestelmä on edullinen ja helppo, rempat tehty, kaikki yhdessä tasossa. Liikkuminen onnistuu vielä 30 vuoden päästäkin vaikka pyörätuolilla. Pihahommat kesällä ja talvella pitävät kunnon hyvänä.
Naapurissa on kyllä nuorempia pariskuntia, jotka antavat pihansa rämettyä, mutta ehkä he elävät niitä ruuhkavuosia tai eivät ole vielä tottuneet OKT-elämästä nauttimaan ja asuvat kuten kertsissä. Omalla hyvin hoidetulla pihalla sielu lepää.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu sijainnista. Jos kaupat ja terveyspalvelut ovat kävelymatkan päässä niin omakotitalossa voi asua vanhempanakin. Isäni ei saanut enää uusittua ajokorttia yli 70-vuotiaana terveyssyistä, mutta osasi kyllä pitää itsestään ja talostaan huolen. Teki itse lumityöt pikkutontillaan ja pienemmät nikkaroinnit. Jos hän olisi asunut kaupungin ulkopuolella niin edessä olisi ollut muutto juurikin sen ajokortin takia.
Nythän hallitus kaavailee, ettei 70-vuotiaana vielä edes pääse vanhuuseläkkeelle. Suurin osa ajelee omalla autolla vielä tuossa iässä. Toki terveys voi prakata, mutta niinhän se voi nuoremmallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on asunut koko ikänsä kerrostalosta eikä ole kokemusta omakotitalo asumisesta tai kesämökistä, niin en suosittele, ellei ole tukijoukot, omat tai ostetut, taustalla.
Minä itse. Muutin 40v ok taloon. Sitä ennen ei ollut mieleistä kumppania eikä varaa moiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen. Tuttu mummeli möi ison kerrostaloasunnon ja rakennutti rahoillaan pienen omakotitalon eläkkeelle pääsyn jälkeen. Piha on nyt tosi kaunis ja kunto mummolla hyvä. Jatkuvasti puuhailee pihallaan ja puulla mökkiään lämmittää, leivinuuni ja hella on.
Itse pääsen miettimään omistusasumista vasta lähempänä viittäkymppiä (jos pankki antaa silloinkaan lainaa), johtuen siitä että asun kahdestaan lapseni kanssa, ja tuolloin lapseni on kasvanut aikuiseksi.
Toivon, että saisin silloin ostettua jonkun pienen pirtin, jossa olisi toivomani kukkapenkki ja pieni puutarha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ainakin varmaa, että paremmin pysyy ikäihminen kunnossa kun pihalla häärää puutarhatöissä ja talvella tekee lumitöitä. Verrattuna sellaiseen joka möllöttää kerrostalossa neljän seinän sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tunnen. Oma iäkäs äitini muutti kerrostalosta maalle "rauhaan" muttei pärjää siellä yhtään. Minä ja mieheni joudutaan käymään yhtenään auttamassa remonteissa ja polttopuiden kanssa. Kesällä pitää käydä viikoittain ruohot leikkaamassa ja usein hoitaa myös istutukset ja pensaat. Jos kieltäytyy niin äiti uhkaa jättää perinnöttä.
Ja sinä perinnönhimossasi teet. Fiksu äiti sulla. Minä hassaisin mutsiasi perinnön hiljaisuudessa, siinäpähän sinä ahne porsas märiset sitten kun mutsi makaa haudassa ja perunkirjoitus kertoo, että rahat on menneet. Minun isäni vaati vaikka mitä, en korvaani vaatimuksilleen lotkauttanut, ukko kuoli ja perinnön kuittaisin hyvillä mielin. Ei sitä paljoa tullut, muuta kymppitonni vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ajattelee tuossa noin kuusissakymmenissä, ostavansa loppuelämän asunnon, kodin jossa pärjää mahdollisimman pitkään, pitää miettiä miten jaksan siinä 70vuotiaana, 80vuotiaana, jopa 90vuotiaana....
Kun me myytiin omakotitalomme ( ei Etelä-Suomesta) , ostimme rivitaloasunnon. Halusimme että :
-BUSSIPYSÄKKI on suht lähellä ( omalla autolla ajelua ei voi taata koskaan pitkälti eteenpäin)
- ASUNTO on yhdessä tasossa.
- ULKOTÖITÄ mahdollisimman vähän.
- MUUTKIN PALVELUT ovat bussimatkan läheisyydessä
Miksi 60-vuotiaana pitäisi muuttaa loppuelämän kotiin? Kyllä minusta mieluummin kannattaa varautua siihen että elämäntilanteen mukaan sitä voi hyvinkin muuttaa vielä 90 vuotiaana tai jopa iäkkämpänä.
Montako 90 vuotiasta tunnet? Eiköhän tossa iässä ole seuraava askel se kuuluisa alakerta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ajattelee tuossa noin kuusissakymmenissä, ostavansa loppuelämän asunnon, kodin jossa pärjää mahdollisimman pitkään, pitää miettiä miten jaksan siinä 70vuotiaana, 80vuotiaana, jopa 90vuotiaana....
Kun me myytiin omakotitalomme ( ei Etelä-Suomesta) , ostimme rivitaloasunnon. Halusimme että :
-BUSSIPYSÄKKI on suht lähellä ( omalla autolla ajelua ei voi taata koskaan pitkälti eteenpäin)
- ASUNTO on yhdessä tasossa.
- ULKOTÖITÄ mahdollisimman vähän.
- MUUTKIN PALVELUT ovat bussimatkan läheisyydessä
Miksi 60-vuotiaana pitäisi muuttaa loppuelämän kotiin? Kyllä minusta mieluummin kannattaa varautua siihen että elämäntilanteen mukaan sitä voi hyvinkin muuttaa vielä 90 vuotiaana tai jopa iäkkämpänä.
Kannattaa kanssa huomioida, että nyt 90-vuotiaat on eri asia kuin parinkymmenen vuoden kuluttua. Nykyisistä keski-ikäisistä suomalaisista huomattavan suuri osa tulee elämään yli 90-vuotiaaksi. Yli 90-vuotiaiden määrä viisinkertaistuu Suomessa vuoteen 2060 mennessä.
Tulen pääsemään 'nauttimaan' työnteosta aina tonne lähemmäs 70 vee. Asun ruotsissa.
Jos siis kunto kestää.
Tämä että päästään aina vaan vanhempana eläkkeelle niin kyllä takaa sen että niitä omakotitaloja tulee myyntiin nopeampaan tahtiin.
Harva ruumiillista työtä tekevä tulee jaksamaan tehdä töitä 100% ja hoitaa talon. Akateemikot tietty erikseen.
Nyt eron tultua muutin okt.sta mukavaan vastarempattuun kerrostaloasuntoon. En edes miettinyt mitään rivareita tai mummonmökkejä.
Lähellä työpaikkaani, kaupungin keskustaa, sairaalaa.
Paras ratkasu just tällä hetkellä.
Poliittiset päätökset muuttavat täysin monet tulevat valinnat.
Aikasempaa täällä oli 65 v eläkeikä, nyt 67 v. Nousee aina vaan.
Mulla todennäkösesti 68 ja risat tällä hetkellä.
Mutta tonne on vielä 14 vuotta.
Tunnen.
Esimerkiksi isovanhempieni kerrostalossa ei ole eikä ole tulossa hissiä. Lisäksi vessaan ja kylppäriin on aivan turha kuvitella pääsevänsä huonojalkaisena. Omassa asunnossanikin on kynnys vessaan ja kylpyhuoneeseen, mutta isovanhempieni vessan kynnys on tuplat ellei triplat ja kylppäriin mennessä voi jo puhua portaasta.
Vastaus otsikkoon: tunnen