Isännöintiliitto: Taloyhtiöiden syytä varautua yllättäviin menoihin vuonna 2024

Monissa taloyhtiöissä pohditaan tällä hetkellä vuoden 2024 taloutta, kun taloyhtiöiden kulut nousivat merkittävästi vuoden 2023 aikana. Lisääntyneet kulut ovat näkyneet osakkailla vastikkeiden korotuksina ja ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisenä monessa taloyhtiössä, kertoo Isännöintiliitto tiedotteessaan.

Eivätkä kustannuspaineet ole hellittämässä ensi vuonnakaan.

Isännöintiliiton mukaan taloyhtiöissä kannattaa varautua kustannusten kasvuun, yllättäviin menoihin ja mahdollisiin vastikekorotuksiin myös vuonna 2024. 

Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen kertoi viime kesäkuussa, että taloyhtiöiden tulevaisuuden näkymät vaihtelevat erilaisissa taloyhtiöissä suuresti.

Korkojen nousu vaikuttaa eniten uudiskohteissa, kun taas inflaation vaikutus hoitovastikkeisiin näkyy lähes kaikissa taloyhtiöissä. Inflaatio nostaa kuluja myös taloyhtiöiden suurissa korjaushankkeissa, Rekonen totesi.

Taloyhtiössä energiaa kuluu erityisesti lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 3040 prosenttia. Näiden kustannusten nopea nousu on keskeisessä roolissa puhuttaessa tarpeesta korottaa hoitovastiketta. Suurin osa Suomen taloyhtiöistä lämmitetään kaukolämmöllä, jonka hinta vaihtelee niin paikkakunnan kuin myös tuotantotavan mukaan. Taloyhtiön kannattaakin seurata oman alueensa hintakehitystä.

Sen lisäksi, että energiakustannukset saattavat poiketa huomattavastikin ennakoidusta, taloyhtiölle voi tulla myös monia muita yllättäviä kuluja, joiden suuruutta on mahdotonta etukäteen tarkasti arvioida. Siksi yllättäviin kuluihin on syytä varautua.

Rekosen mukaan taloyhtiöllä on hyvä olla 23 kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa puskurirahastona yllättävien kulujen varalle.  

Myös taloyhtiön lainatilanteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Valtaosalla taloyhtiöistä on velkaa. Osakkailta perittävät rahoitusvastikkeet, joista saatavilla varoilla taloyhtiön lainakuluja maksetaan, ovat viime aikoina kasvaneet erityisesti uudiskohteissa, joiden rakentaminen on rahoitettu suurella yhtiölainalla.

Lainan mahdollinen lyhennysvapaa on monissa tapauksissa voinut päättyä kuluneen vuoden aikana samaan aikaan, kun korkotaso on noussut merkittävästi. 

Rahoitusvastikkeita on saatettu joutua nostamaan reilusti myös taloyhtiöissä, joilla on runsaasti korjauslainaa maksettavanaan. Kun samaan aikaan yleinen taloustilanne on heikentynyt, näkyvät yhteisvaikutukset osakkaiden vastikerästeinä, jotka ovat nousseet ajankohtaisemmaksi ja realistisemmaksi uhkakuvaksi kuin pitkään aikaan.

Eri tahojen ennusteiden pohjalta näyttäisi siltä, että ensi vuonna korontarkistuspäivät tarkoittavat monissa tapauksissa korkokulujen laskua ja helpotusta mahdollisesti hyvinkin tiukkaan tilanteeseen. Paluuta nollakorkoaikaan on kuitenkin turha lähivuosina odottaa, Rekonen ennustaa.

Lue myös nämä

Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat nousseet merkittävästi

Isännöintiliitto: Pääkaupunkiseudulla keikkuu taloyhtiöitä kuilun reunalla

Isännöintiliitto: Taloyhtiöiden uusi haaste on tiktok-asuminen