Kertokaa helluntailaisten tavoista ja elämästä.
Uusi tuttavuus kertoi olevansa helluntailainen, ja haluaisin tietää jotakin, etten olisi ihan pihalla.
Kommentit (68)
Mökelletään sekavia ja sätkitään maassa kuin riivattuna ja väliajoilla profetoidaan vankiloissa, jotta saadaan riveihin oikeita mallikansalaisia.
Vierailija wrote:
Mökelletään sekavia ja sätkitään maassa kuin riivattuna ja väliajoilla profetoidaan vankiloissa, jotta saadaan riveihin oikeita mallikansalaisia.
Helluntaiporukassa jostain syystä todella on paljon päihdeongelmaisia ja vankilakundeja. Siinä yhdenlainen sekoilu vaihtuu toisenlaiseksi sekoiluksi.
Olen helluntalainen, toki jo ehkä vähän maallistunut...heh. Mutta koko lapsuuteni ja nuoruuteni kävin aktiivisesti seurakunnassa. Kasteelle menin 11-vuotiaana. Meitä helluntalaisia on moneen junaan. On ihan tavallisia ihmisiä, mutta se on myös tosiasia, että hellarit vetää kaikenlaisia mt-potilaita ja luonnevikaisia puoleensa. Sääntöjä meidän seurakunnassa oli runsaasti. Homot haukuttiin, naispapit kiellettiin, ei seksiä ennen avioliittoa jne. Peloteltiin pirulla ja helvetin tulella. Lapsia opetettiin puhumaan kielillä pyhä koulussa. Ajattelu oli kaikintavoin mustavalkoista ja melko joustamatonta sääntöjen ja Raamatun tulkinnan suhteen.
Vietän ihan normaalia elämää. Minulla on helluntalainen aviomies ja kaksi lasta. Seksiä ei saisi harrastaa ennen avioliittoa, mutta me harrastettiin... Mutta mentiin kyllä silti tosi nuorina naimisiin (olin vasta 19-vuotias). Olemme molemmat akateemisia ja hyvissä töissä. Nykyään emme käy enää helluntaiseurakunnalla. Ahdistaa se sääntökeskeisyys, helvetillä pelottelu ja se kokouksissa huutaminen/tanssiminen/sekoilu. Koemme, että ruuhkavuosien aikana tarvitsemme uskosta rauhaa, hellareilla se on päinvastaista. Aina pitäisi hyppiä, huutaa ja kohottaa käsiä. Ev-lut kirkossa saa sentään istua rauhassa omalla paikalla ja olla hiljaa omien ajatusten kanssa. Siksi käymmekin useammin siellä kuin hellareilla. Koemme myös, että meidät painostettiin menemään naimisiin toistemme kanssa (vaikka emme sitä toisaalta kadu). Lisäksi minulle on jäänyt trauma pirulla pelottelusta. Edelleen aikuisena naisena pelkään pirua...
Suosittelen katsomaan hbo:lta dokumentin hillsong -kirkosta, mistä MONET hellarit ottavat vaikutteita. Koko hillsong on lähivuosina paljastunut yhdeksi huijaukseksi. Karsimaattiset perustajat käyttivät vapaaehtoistyöntekijöitä seksuaalisesti hyväkseen, käärivät lahjoitusrahat taskuun yms. Vyyhti lähti paljastumaan, kun tuntematon henkilö alkoi instagramissa kuvata pastoreiden lenkkareita ja julkaisi hinnan perään. Jos kiinnostaa, niin käyttäjä on @preachersNSneakers
Sori, lähti vähä rönsyilemään. Täällä oli niin monta positiivista kokemusta, että oli pakko jakaa myös oma vähä negatiivisempi kokemus...
Olen helluntalaisperheestä, ja oma uskoni on vuosien varrella päivittynyt monen monta kertaa. Lapsen uskosta se siis lähti, ja toisaalta edelleenkin haluan uskoa ja luottaa Jeesukseen hyvinkin lapsenomaisesti. Minua ei kastettu lapsena, vaan kävin sitten vanhempana kasteella (upotuskaste) ihan omasta tahdostani.
Joku kysyi kielillä puhumisesta: minulla on se lahja, puhutaan armolahjoista, ja kielillä puhuminen on yksi niistä. Minulle se on rukouskieli, ja käytän sitä itsekseni rukoillessa. Saatan aloittaa ihan tavallisesti suomeksi, mutta kun omat ajatukset ja sanat loppuvat, rukoilen kielillä ja monesti itken. En tiedä mistä kaikesta rukoilen, mutta se ei haittaa, koska Pyhä Henki tietää mistä rukoilla.
"Suosittelen katsomaan hbo:lta dokumentin hillsong -kirkosta, mistä MONET hellarit ottavat vaikutteita. Koko hillsong on lähivuosina paljastunut yhdeksi huijaukseksi. Karsimaattiset perustajat käyttivät vapaaehtoistyöntekijöitä seksuaalisesti hyväkseen, käärivät lahjoitusrahat taskuun yms. Vyyhti lähti paljastumaan, kun tuntematon henkilö alkoi instagramissa kuvata pastoreiden lenkkareita ja julkaisi hinnan perään. Jos kiinnostaa, niin käyttäjä on @preachersNSneakers"
Ei olisi ikinä uskonut että näin käy! (huom. sarkasmia)
Aasin kanssa seksin harrastaminen.
Vierailija wrote:
tämä;-) kuule, ihan tavallisia ihmisiä me olemme; kuulumme helluntaiseurakuntaan kuka mistäkin syystä;-) mutta suurimpana erona meillä tavan luterilaisiin uskovaisiin on se, että meillä ei kasteta vauvoja eikä naisia kuulu seurakunnan vanhimmistoon. Vauvan tullessa, pidetään usein siunausjuhla, jossa joku perheelle tärkeä ihminen tai oman srkn pastori pitää puheen, laulamme, rukoilemme ja siunaamme vauvan. Kasteelle "vauva" saa mennä itse, jos haluaa, sitten kun on tarpeeksi vanha ymmärtämään asian ja haluaa Jeesuksen esimerkin mukaisesti, käydä upotuskasteella. Helluntailaisessa kulttuurissa, kuten muissakin uskovaisissa, löytyy myös noita äärilyöntejä, mutta jokaisen ihmisen persoona ratkaisee,miten usko näkyy ulospäin:-) ei kaikki tosiaankaan hoe siunausta ja sihittele rukouksia, hehhee. Minä uskon hlökohtaisesti siihen, että vain Jeesuksen ristinkuoleman ja sovituksen kautta minulla on pääsy taivaaseen, ei omien ansioitteni eikä tekojeni täh
Tämäpä vahvistikin luuloni oikeaksi eli millään omilla teoilla ei ole väliä, riittää että uskoo oikealla tavalla. Sitten voikin työpaikoilla ja muualla käyttäytyä ihan miten huvittaa. Tiedän muutamia yrittäjiä ja heidän perheenjäseniä ja voi luoja miten häijyjä huijareita jokainen. Nauravat vain kun heitä yrittää saada tilille teoistaan. Ihmisellä ei ole mitään arvoa, huijaavat vanhuksia ja ketä tahansa muitakin jotka eivät osaa puoliaan pitää. Yksi on niin varma siitä että Jumala on hänet valinnut tekemään sielunhoitotyötä eikä tajua että Jumala kyllä lähettää hänen luokseen ihmiset siksi että HÄN oppisi heiltä jotain, esimerkiksi suvaitsevaisuutta, nöyryyttä ja mitä tahansa elämästä nyt voi oppia toisilta. Eikä siksi että hän voisi hoitaa muiden sieluja. Tyhmyys ja itsevarmuus käy käsi kädessä.
Oma kokemus, että ovat jopa innokkaampia Jeesuksesta jatkuvasti hölöttäjiä kuin Jehovan todistajat. Puolison suvussa tätä porukkaa jonkun verran on, ja puolikasta keskustelua ei saa käytyä ettei jotenkin se uskonto tule ilmi. Varmasti kyllä maallisempaa/maltillisempaakin porukkaa löytyy.
Vierailija wrote:
Oma kokemus, että ovat jopa innokkaampia Jeesuksesta jatkuvasti hölöttäjiä kuin Jehovan todistajat. Puolison suvussa tätä porukkaa jonkun verran on, ja puolikasta keskustelua ei saa käytyä ettei jotenkin se uskonto tule ilmi. Varmasti kyllä maallisempaa/maltillisempaakin porukkaa löytyy.
Jehovan todistajat eivät kuitenkaan ole kristittyjä.
Vierailija wrote:
vaikka itse kokevat niin. Hellauntaiherätystä ei lasketa virallisiin kristillisiin kirkkokuntiin. Kristityksi helluntailainen voi todella tulla vain liittymällä johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.
Oho,
Todellakin olet nyt väärässä. Metodistit, ortodoksitkin, adventistit, vapaakirkkolliset jne jne. Sitten jos mennään joko englantilaiseen maailmaan, tai espanjalaiseen. Lutheriin uskovat ovat vähemmistö! Muita uskontokuntia on paljon. Ns. uudestisyntyminen armosta Jeesukseen uskomalla on joka ratkaisee olenko kristitty, syntini anteeksi saanut Häneltä. Ei jonkun kirkkokunnan nimi tee minusta kristittyä.
Puolet "normaaleja", tosin uskossaan vahvoja. Joku 30% innokkaita, yli-innokkaita, kiihkeitäkin, hyppivätkin ehkä. Semmoinen joku 10% niin syvältä pelastuneita, ettei voi olla kuin Jumalan armo joka on heidät pelastanut. Loppu 10% ?? On sairaita, on huijareita jne, niinkuin muuallakin. Enemmistö siis ihan ok. Kaikki on vapaaehtoista ja ei ole pakkoa mihinkään, eli rohkeasti vaan seurakuntiin katsomaan ja kokemaan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kielillä puhuminen voi olla täysin tunnistettavaa, ymmärrettävää jotain muuta kuin puhujan osaamaa kieltä. Samaahan se on kuin joillain muillakin ihmisillä, jotka kuuluvat joihinkin muihin seurakuntiin tai saattavat olla jopa seurakuntien ulkopuolella syystä tai toisesta.
Ei ole todellista.
Mitä muuta se sitten voisi olla kuin kielillä puhumista, jos esim. täysin ranskaa osaamaton ihminen alkaisi puhua sillä ranskan kielellä jotain, eikä itse puhuja ymmärrä niistä sanoista mitään, mutta joku ranskaa osaavaa kyllä voisi kertoa sen, mitä puhuja sanoo. Onko siihen olemassa joku muu järkevämpi selitys kuin kielillä puhuminen?
Miksi tuo kielillä puhuminen on joka kerta jotain käsittämätöntä mongerrusta eikä vaikka mainitsemaasi ranskaa? Näitäkin asioita on ihan oikeasti tutkittu eikä tuo ole koskaan mitään oikeaa kieltä.
Mitä kristillistä on siinä että puhuu siansaksaa eikä edes tiedä mitä haluaa sanoa?
Vierailija wrote:
Olen helluntalaisperheestä, ja oma uskoni on vuosien varrella päivittynyt monen monta kertaa. Lapsen uskosta se siis lähti, ja toisaalta edelleenkin haluan uskoa ja luottaa Jeesukseen hyvinkin lapsenomaisesti. Minua ei kastettu lapsena, vaan kävin sitten vanhempana kasteella (upotuskaste) ihan omasta tahdostani.
Joku kysyi kielillä puhumisesta: minulla on se lahja, puhutaan armolahjoista, ja kielillä puhuminen on yksi niistä. Minulle se on rukouskieli, ja käytän sitä itsekseni rukoillessa. Saatan aloittaa ihan tavallisesti suomeksi, mutta kun omat ajatukset ja sanat loppuvat, rukoilen kielillä ja monesti itken. En tiedä mistä kaikesta rukoilen, mutta se ei haittaa, koska Pyhä Henki tietää mistä rukoilla.
Tuo on varmaan sinulle ihan oikea kokemus mutta uskonnottoman näkökulmasta vähintään erikoista. Tuotat siis äänteitä mitä et itsekkään ymmärrä, mutta jossain on joku pyhä henki joka tietää sinun puolesta mitä tarkoitat?
Eikö tuossa ole riskinä, että rukoilet jotain mitä ei pitäisi? Vai tulkaako pyhä henki tuon jotenkin positiivisesti sinun puolesta?
Entä miten tuo eroaa vaikka keskiaikaisesta katolisesta messusta, missä kirkkokansa toisti latinankielisiä lauseitaan tietämättä mitä sanovat?
Vierailija wrote:
Mitä tärkeämpi asia usko on niin sitä enemmän se näkyy, muttei hellareilla mitään kovin kummallisia elämäntapoja ole.
Joo, ihan normimeininkiähän heillä:
Lapsena kävin helluntailaisten kokouksissa ja he pitävät Jeesusta Jumalana. Eivät saa meikata tai laittautua liian kauniiksi. Rukouskokoukset olivat ihan mielipuolisia teininkin näkökulmasta; sitä huutoa ja itkua ja ” kielilläpuhumista” . Yrittivät parantaakin joitakin mutta eivät onnistuneet. Jossain jopa kuollutta ovat yrittäneet herätellä rukouksillaan. Sai ryypätä ja pettää puolisoa kun vaan muisti pyytää anteeksi. Huhhuh!
Olin helluntalaisen kanssa lukiossa, ja käyttäytyi ihan normaalin kiltin opiskelijan tavoin. Ei tanssinut vanhoja, mutta ei tanssi moni muukaan
Vierailija wrote:
Lapsena kävin helluntailaisten kokouksissa ja he pitävät Jeesusta Jumalana. Eivät saa meikata tai laittautua liian kauniiksi. Rukouskokoukset olivat ihan mielipuolisia teininkin näkökulmasta; sitä huutoa ja itkua ja ” kielilläpuhumista” . Yrittivät parantaakin joitakin mutta eivät onnistuneet. Jossain jopa kuollutta ovat yrittäneet herätellä rukouksillaan. Sai ryypätä ja pettää puolisoa kun vaan muisti pyytää anteeksi. Huhhuh!
Jeesushan onkin sama kuin Jumala, ja vieläpä sama kuin Pyhä Henki. Siinä suhteessa ovat oikeassa, tai ei vallan oikeasti oikeassa mutta sillä lailla satukirjassa sanotaan.
Ei kielillä puhuminen niin kovin erikoinen ilmiö ole, eikä tapahdu pelkästään kristittyjen piirissä. Monessa meditaatioperinteessä se tunnetaan ilmiönä, joka liittyy meditaation mukanaan tuomaan tietoisuudentilan muutokseen. Siellä sitä pidetään aivojen, ei minkään hengen, tuottamana. Ei haitallisena eikä erityisen hyödyllisenä. Parhaimmillaan siitä voi olla pientä hyötyä ikään kuin automaattisena mantrana, kun meditoija voi keskittyä seuraamaan itse tuottamansa puheen virtaa ja näin välttyä ajatusten harhailulta.
Kerran ollut näkemässä enkä tiedä mitä pitäisi vetää että tekisi saman perässä.