Kasvatukselliset keskustelut koulussa

mutta ainakaan jälki-istunnon tehoon en liiemmin usko, kun muistan kuinka usein jotkut meidänluokkalaiset siellä istui eivätkä mitään koskaan oppineet.

Se on tilaisuus selvittää sääntöjä ja niiden perusteita ja sitä, miksi niitä on noudatettava (ja joskusmyös sitä, miksi niiden noudattaminen on oikeasti mahdotonta).



On se ainakin parempi kuin jäki-istunto, josta kaikki lähtevät joka tapauksessa yhtä tyhminä ja vihaisina kuin tullessaan.

Meinaan meillä yäkoulussa oli viime vuonna oppilas jolla oli yli 90 tuntia itumattomia jälkiistuntoja... eli eipä paljoa oppinut niistäkään...

Nämä opet kokoavan kaikki viikon jälki-istunnot perjantaille. Siellä sitä sitten istuu kymmenkunta kersaa pulpeteissaan kaikki eri syistä. Ope lukee kirjaa oman pöytänsä takana. Kukaan ei keskustele.



Tätä parempi käytäntö kasvatuskeskustelu tosiaan on. Itsepäisempikin opettaja ymmärtää ainakin, mitä PITÄISI tehdä.

Toki jälki-istuntokin on tilaisuus, jossa oppilas ja jälki-istunnon antanut opettaja keskustelevat tapahtuneesta keskenään. Tärkeintähän on, että oppilas ymmärtää mitä on tehnyt ja mitä haittaa siitä on ollut. Jos oppilas on vain katkera saamastaan rangaistuksesta eikä pidä sitä esim. oikeudenmukaisena, ei hän ole kovin vastaanottavaisessa mielentilassa jälki-istuntoa suorittaessaan. Ehkä on parempi, että oppilas saapuu vastaavaan tilaisuuteen jo valmistautuneena siihen, että kyseessä on KESKUSTELU. Vaikkakin todellisuudessa nuo kaksi tilaisuutta kestävät yhtä kauan ja ovat keskenään lähes identtisiä. Kyse on enemmänkin mielikuvasta ja sen vaikutuksesta.



t. yläkoulun ope

Ap:ltä jäi mainitsematta, että kasvatuskeskustelun jälkeen oppilas soittaa opettajan läsnäollessa vanhemmalle ja kertoo, mitä väärää on tehnyt ja miten aikoo toimia jatkossa. Samoin keskustelu ei jää yhteen kertaan, vaan esim. kuukauden jälkeen pidetään lyhyt seurantakeskustelu, jossa katsotaan, onko käytös parantunut.



Ja jos oppilas toistuvasti joutuu keskustelemaan rikkeistään, paikalle kutsutaan myös vanhempi/vanhemmat, rehtori ja tarpeen tullen esim. kuraattori tai terveydenhoitaja.



Homma vaatii paljon opettajilta ja oikeastaan vanhemmiltakin, mutta on loistava keksintö.

hieman tosin ihmetyttää tuo puhelinsoitto. Muuten varsin hyvä idea, voi olla nuorille suurempi "pelote" kuin jälki-istunto. Jälki-istuntohan on tietyssä vaiheessa monille kerskailun aihe, mutta harva haluaa keskusteluun, johon tulee opettajan lisäksi vanhemmat, rehtori, terveydenhoitaja jne - hyvin voisin kuvitella nuoren sanovan kavereilleen "en viitsi enää lintsata kun sitten tulee se typerä keskustelu " tms.



Aikamoista viitseliäisyyttä koululta.

t. ope