Hei kaikki yli 50-vuotiaat, kertokaa elämän neuvo(ja) 18-30 vuotiaille!

Älä sorru kateuteen. Vaikka siihen olisi syytä, se vahingoittaa sinua enemmän kuin kadehdittavaa. Tasan eivät käy onnenlahjat, mutta taaperra tietäsi äläkä vain anna periksi. Saat lopulta sen mitä suurin piirtein ansaitset.

=)

Vierailija kirjoitti:

Älä synny kotiin jossa pahoinpidellään

Älä saa mt ongelmia

Älä käytä päihteitä

Opiskele

Onnistu

Sen neuvon voin antaa että älä vain kysy neuvoja yli 50 vuotiailta.     Aivopestyjä vyön avulla umpi komuiksi ja nasseiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota ilo irti ja elä.

Hommaa koulutus ja sellainen työ mistä tykkäät.

 

Ja muuta ulkomaille, siellä on parempi tulevaisuus kun Suomessa. Molemmat lapseni asuvat ja työskentelevät ulkomailla.

Samoin minun lapseni. Takaisin eivät ole tulossa. Opiskelivat kaikki myös ulkomailla.

Yleensä kaikki hyvä vaatii työtä ja uhrauksia. Ole valmis tekemään paljon töitä unelmiesi eteen, olivatpa ne mitä tahansa. On tärkeämpää kehua lapsia yrittämisestä ja työnteosta kuin saavutuksista.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet joskus parisuhteessa, muista sanoa ääneen, mitä toivot. Kukaan ei osaa lukea ajatuksia.

Nimenomaan. Itse en uskaltanut kertoa nuoruuden rakkaudelle kuin paljon hänestä välitin. Epävarmuudessani en sitä uskaltanut myöskään näyttää. Tosin poika oli minua nuorempi ja lähes yhtä epävarma kuin minäkin. No, loppui se suhde lyhyeen, jäi kaihertamaan pitkään asia. Vielä nyt aikuisenakin mietin usein, että voi kun meistä olis tullut pari. 

Jos sinua on lapsuuden perheessä kohdeltu huonosti tai eriarvoisesti, ota ja säilytä riittävä etäisyys. Yritä päästä terapiaan.

Lähtekää ulkomaille, siellä on tulevaisuutenne 😊

Hankkikaa omistusasunto jo nuorena. Kun naapurustosi tulee tulevaisuudessa monikulttuuristumaan, on helpompi väistää omakotitaloalueelle kun on varallisuutta jo valmiina.

Aikoinaan kuvittelin tietäväni mitä haluan ja nyt tiedän mitä oikeasti tarvitsin. Omalla kohdallani kyllä asiat menivätkin hyvin, kun puoliso on viisas ja halusi lapsia jo vähän nuorempana. Nyt meillä on yhtä köyttä vetävä perhe, vaikka lapset ovat jo omilla teillään. Ja toivottavasti nuorella polvella on myös rohkeutta elää tätä elämää. Se on sen arvoista.

Lapsettomuudesta kärsiville toivon kaikkea hyvää, onneksi elämä tarjoaa hyviä vaihtoehtoja.

Heitä kännykkä mäkeen ja ala tehdä jotain kiinnostavaa. Opiskele, urheile, tapaa kavereita, rakastu usein!

Kun saatte ensimmäisen lapsen, tehkää sitä ennen sopimus siitä, että ette eroa lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana, tuli mitä hyvänsä. Se vaikeinkin vaihe menee ohi ja jälkeenpäin unen/seksinpuutteessa tehdyt päätökset voi kaduttaa.

Eroa nyt vaan siitä sun ekasta poikaystävästä, jonka kanssa oot teini-iästä asti seurustellut ja joka ei enää pitkään aikaan ole tuntunut sulle aidosti parhaalta kumppanilta. Jos siis vähänkään siltä tuntuu.

Elä ja asu yksin, muuta toiselle paikkakunnalle tai vaikka hetkeksi ulkomaille. Opettele elämään omaa elämää. Deittaile, OPISKELE, äläkä jää siihen tuttuun ja turvalliseen, tylsään duuniin ja kulahtaneeseen suhteeseen (pienelle) paikkakunnalle, jos elämä siellä nyt jo puuduttaa ja jos ainoa jännä asia, jonka keksit, on mennä naimisiin ja alkaa vääntää mukuloita.

Suhde ja avioliitto väärän ihmisen kanssa on kuitenkin asia, joka estää sua monin tavoin elämästä näköistäsi elämää. Avioliitto ja lapsien saaminen sinulle sopivan ihmisen kanssa on aivan täydellisesti eri asia kuin sopimattoman kumppanin. Niin maan miljoona kertaa se on tähän ikään mennessä nähty, että ei, se kulahtanut suhde ei parantunut lapsia saamalla ja ei, se sulle sopimaton kumppani, jonka toivoisit olevan erilainen, ei muutu yhtään sen sopivammaksi vaikka pitäisitte ne kesähäät ja hankkiutuisit raskaaksi. Ei hän muutu eikä hänen pidäkään, vaan päinvastoin lasten hankkiminen pahentaa valmiiksi huonot puolet ja tuo kaikenlaiset yhteensopimattomuudet entistä räikeämmin esille.

Teini-iässä alkaneet suhteet myös ihan tosi usein alkaa kärsiä siitä, että jompikumpi alkaa kipuilla kokemattomuuden kanssa viimeistään neljä-viisikymppisenä. On ollut todistettua sitä miten ns. kokematon nuoruus alkaa oireilla kun keksi-ikä puskee päälle. Ei siis tietenkään kaikki. Mutta joo, lähes kaikki, oman kokemuksen mukaan.

Ennenkuin aiot hermota, ota ihan rauhallisesti. Nuku yön yli. 

Kaikesta pienestä ei tarvitse ottaa pultteja. Laita asiat perspektiiviin.

Asetu toisten asemaan. Kaikki ei aina ole semmosta, miltä se näyttää ulospäin.

Pidä huolta terveydestä.

Laita talous kuntoon, säästä osa hyvistä tuloista. Opiskele hyvä ammatti.

Muista myös elää.

jos ei ole ,niin hanki hyvä ammatti!  sen jälkeen on helponpi elämä..

Hyvä puoliso *on* juuri se tärkein ihmissuhde. Siitä syntyy niin kova bändi, että yleisön poukkoilevasta musiikkimausta ei tarvitse piitata.

Pidä hyvistä ystävistä kynsin hampain kiinni. Uusia ei heru vanhempana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota ilo irti ja elä.

Hommaa koulutus ja sellainen työ mistä tykkäät.

 

Ja muuta ulkomaille, siellä on parempi tulevaisuus kun Suomessa. Molemmat lapseni asuvat ja työskentelevät ulkomailla.

Samoin minun lapseni. Takaisin eivät ole tulossa. Opiskelivat kaikki myös ulkomailla.

Juurettomia lapsia, ilman kotimaata. Outoa kasvatusta vanhemmilta.