Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö Suomessa siirtyä talousdemokratiaan?
13.03.2024 |
Politiikka ja talous on nyky-yhteiskunnassa erotettu toisistaan ja talous sanelee reunaehdot poliittiselle päätöksenteolle.
Talousdemokratia keskittyy analysoimaan rahanluontiprosessia ja sen oikeudenmukaisuutta.
Yksityinen pankkisektori on luonut kaiken liikkeellä olevan rahan velkana ja että raha myös katoaa kun velka maksetaan takaisin. Korko nähdään erityisenä ongelmana, koska korkoa näiden velkojen takaisinmaksamiseksi ei luoda missään.
Tämän seurauksena korot maksetaan omasta tai toisen ottamasta ja kiertoon kuluttamasta lainasta, ja niinpä velkaa on aina enemmän kuin rahaa. Lisäksi korko on epäoikeudenmukaisen tulo yksityiselle pankkisektorille varsinkin valtionvelan kohdalla.
Rahanluontioikeus pitäisi siis siirtää valtiolle.
Kommentit (8)
Rahanluontioikeus tulisi siirtää pankeilta valtioille, jotta taloudesta tulisi vakaampi ja valtioiden ei enää tarvitsisi pelastaa pankkeja konkursseilta.
Historia on osoittanut, etteivät pankit kykene kantamaan rahanluontiin liittyvää vastuuta vaan aiheuttavat asunto- ja pörssikuplia, finanssikriisejä ja lamoja. Rahareformin myötä poistuisi myös merkittävä eriarvoisuutta kasvattava mekanismi ja talouskasvun pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaan aikaan pankit on ne jotka luo meille näitä kivoja rahoituskriisejä ja lamoja, tuhoaa ihmisten henkiä jotta voivat keinotella vähän lisää rahaa rahamiehille.
Haluan itselleni oikeuden rahanluontiin.
Rahareformin myötä pankit eivät voi enää luoda uutta rahaa myöntäessään lainoja. Rahanluontioikeus siirtyisi kokonaan valtiolle. Pankeille asetettaisiin 100 % vähimmäisvaranto- eli reservivaatimus, jolloin ne voivat myöntää lainoja ainoastaan omasta pääomastaan tai määräaikaistalletuksista.
Rahajärjestelmää muutetaan niin, että kaikki raha luodaan vain ja ainoastaan velattomasti. Velattomalla rahalla tarkoitetaan rahaa, jonka vastaeränä kirjanpidossa ei ole laina tai jos on, niin ikuinen ja nollakorkoinen laina. Rahan määrä ei ole sidoksissa mihinkään hyödykkeeseen, vaan sitä säännellään tarpeen mukaan esimerkiksi niin, ettei liiallista inflaatiota tai deflaatiota pääse syntymään. Uuden velattoman rahan jakelu voi tapahtua monella eri tapaa, esimerkiksi valtion kulutuksen tai perustulon kautta.
No jaa...
Uskon keskuspankkeihin ja pankkeihin että tietävät mitä tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä mistä on kyse. Sen todistaa Sveitsin kansanäänestys.
Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys rahareformista. Rahareformia kannatti 24 prosenttia äänestäneistä. Äänestysprosentti oli alhainen n. 33 % ja mediassa finanssiala ja keskuspankit toivat vastustuksensa esiin voimakkaasti.
Tiedätte kenen asiaa tämä nykyinen rahajärjestelmä ajaa.