Onko imetys muka joku hyvän äidin merkki?

Jos hän tähän ei syystä tai toisesta (väsyminen, kivut, lapsen tyytymättömyys, lääkkeet jne. jne.) pysty, siirtyy hän hyvällä omatunnolla pulloruokintaan eikä kuuntele tai syyllisty muiden kommenteista.

Lisätäänkö vielä listaan kestovaippailijat vs. kertakäyttövaippailijat, kotona hoidetut lapset vs. päiväkotilapset



Oikeasti, ei jaksa tätä enää.....

Justiinsa tänään mietin, että olenpa onnellinen, kun olen saanut imettää kaikki kolme lastani ja nähnyt kuinka he kaikki ovat nauttineet siitä!! Hyvä minä!!

Jos edes jonkinlainen syy löytyy, ei minusta asia ole kovin vakava, eli ei ole hyvän äidin mitta. Mutta en minä oikein ymmärtäisi sitäkään että joku vaan ei imetä. Tosin harvoinpa tuollaisiin törmää, omassa tuttavapiirissäni on kyllä kaikilla imettämättömillä ollut syy lopettaa.

Minäkin olen imettänyt kaksi lastani, mutta ei se silti minusta ole tehnyt parempaa äitiä. Ärsyynnyn tästä vastakkaisasettelusta....

Imetin kuitenkin 10 kuukautta lastani, kunnes vierrotti itsensä, muuten olisin jatkanut vuoden ikään.



Täytyy sanoa, että olin tyytyväinen siihen, että sain rintani taas itselleni. Musta on kummaa, että jonkun mielestä lapsen imettäminen on outo juttu. Siis kuten ap sanoi, että ymmärtää, jos muutaman kuukauden imetetää, mutta sitten muuttuu homma oudoksi.

" naisen tehtävä on ollut vuosituhannet istua ja imettää" jos ei, olet vastuuntunnoton, kelpaamaton äidiksi, kipeä, laiska, itsekäs ja liian itsenäinen



myytiksi sen tunnistaa siitä, että se herättää niin hirvittävästi tunteita eikä aihe siedä kriitiikkiä edes sen vertaa kuin Freudin psykoanalyysi

Jos on sinut asian kanssa niin ei varmaan kysele täältä mielipiteitä?

tai pakkotilanteita ja niihin perustuvia tekoja, joista väkisinkin joku menee kaikilla pieleen. Imetys on yksi tällainen, vaikka en sen merkitystä aliarvioi. Hyvä äitiys on siis mielestäni kokonaisuus joka koostuu hyvin monista asioista. Ja loppujen lopuksi äitiyden määrittää hyväksi lapsen kokemus siitä, ei toisten äitien kokemus.