Mitä on vapaa kasvatus mielestänne

Täys rajattomuus. Lapsuudenystäväni eli tällaisen rajattoman lapsuuden. Heillä ei ollut koskaan kotiintuloaikoja saati nukkumaanmenoaikoja. Kukaan ei ollut vahtimassa pestiinkö hampaat, jonka takia lasten hampaat mätäni suuhun. Ruoka-aikoja ei ollut, kaapista sai ottaa mitä vaan milloin vaan. Kukaan ei tarkastanut läksyjä.

Karkkipäiviä, ruutuaikaa ja kavereiden kyläilyaikoja ei ollut, vaan lapset nassuttivat karkkia, katsoivat telkkaa ja pitivät kavereita yökylässäkin omine lupinensa. Ei harrastuksia saati niihin kuskaamisia, lapset saivat kehittää moiset itse. Päälle sai laittaa vaikka naamiaisasun tai lähteä puolialasti pakkaseen, kukaan ei inahtanutkaan. Elokuvien ja pelien ikärajojen noudattamista ei kukaan vahtinut. Teinit saivat polttaa tupakkaa ja juoda viinaa, esikoinen pamahti 16-vuotiaana paksuksikin. Olivat varsin kiittämättömiä, röyhkeitä ja meluisia lapsia koko katras.

Ainoa mitä tuossa perheessä vanhemmat käytännössä tekivät lasten hyväksi oli pienemmiltä vaipan vaihto ja tuttipullolla ruokinta. Muuten saivat vauvatkin olla aika lailla omillansa.

Vapaa kasvatus = ei kasvatusta

Ymmärtääkseni sitä, että lapselle annetaan paljon vapautta, jotta hän oppisi oman kokemuksensa, myös virheidensä, kautta toimimaan järkevästi ja määrittämään omat rajansa. Ajatuksena lienee sekin, että lapselle kehittyy luottamuksellinen suhde vanhempiinsa, kun hänellä ei ole tarvetta salailla menemisiään ja kokeilujaan.

Toisaalta vanhemmat myös pääsevät helpommalla, kun ei tarvitse kysellä lapsen perään ja vahdata kotiintuloaikoja yms. niin paljon.

Saattaa kuulostaa hyvältä, mutta näen itse ongelmia vapaan kasvatuksen filosofiassa. Rajat ovat rakkautta. Lapsi / nuori ei yleensä ole kykenevä arvioimaan vaaroja, se tehtävä kuuluu mielestäni vanhemmille.

Olin lapsi 80-luvulla, ja silloin oli tullut juuri muotiin vapaa kasvatus. Omassa perheessäni oli "vanhanaikainen" kasvatus.