Mies haluaa erota.

Se sinun mies ei näe voivansa toipua tuossa nykyisessä kuviossa. Sitä olette jo kokeneet, mutta on itse tajunnut sen. Etkö huomaa sitä itse?

Entäpä väliaikainen asumisero?  

Toimintakyvytön mt ei pysty eroamaan suurien järjestelyjen takia. Huono provo. 

Mitä jos ottaisitte aikalisän. Mies muuttaa muutamaksi kuukaudeksi pois ja katsotte miten teillä sujuu. Sitten tulee kokeiltua se erokin, ennen varsinaista eropäätöstä.

On aika vaihtaa elämänsuuntaa ja laittaa lusikat jakoon. Ota iso askel ja tee elämästäsi onnellinen. Olet sen ansainnut.

Anna sen mennä. Riipaltahan tuo sinulle vaikuttaa. 

Todennäköisesti miehellä on toinen, kun on ollut aikaa siihen tutustua sairaslomansa aikana. Tosi kurja juttu sinulle, mutta suoraan sanottuna kuulostaa sellaiselta tapaukselta, että eroaminen on sinun voittosi loppupeleissä. 

Älä rupea tuollaiseen kuvioon ollenkaan, että mies tulisi sinun luoksesi lapsia tapaamaan. Lapset menevät hänen luokseen ja hän hoitaa heitä omalla vuorollaan aivan normaalisti. Toivottavasti lapset eivät ole kovin pieniä enää?

Hakeudu itse terapiaan niin pian kuin mahdollista. Saat kriisiajan Kirkon perheasiainneuvottelukeskuksesta, kun soitat sinne. Siellä on ihan oikeita terapeutteja, ei ole uskonnollista, voit mennä, vaikket kuuluisi kirkkoon ja se on ilmaista. Lapsiperheen äitinä pääset jonon ohi. Siellä on myös eroryhmiä, johon kannattaa mennä.

Jotenkin ymmärrän miestäsi, vaikka ei ero välttämättä tilannetta paranna hänen kohdallaan. Nimittäin on voinut tuntua hänelle aika raskaalta hoitaa lapsia mt- ongelmansa kanssa. Sinä ole lähtenyt töihin ja neljä lasta jäänyt miehen vastuulle. Päiväaikaan ei ole mitään saanut aikaan ja yksin on senkin ajan viettänyt. Olisi ollut ehkä ensin parempi miehen hoidattaa itseään ja lähteä töihin ja ottaa  osittainen  sairasloma. Eli on töissä lyhennettyä päivää ja Kela maksaa osittaisen päivärahan. Sitä tuntee itsensä aika yksinäiseksi kun on mt ja vielä lapset, eihän siinä jaksa mihinkään panostaa. Sinulla on ihan eri tilanne, kun töissä ole, on tekemistä ja työkaverit.

Mies voisi muutaman kuukauden vain rauhoittua ja saada hoitoa. Sinä teet päivätuureja. 

Tuollaisesta psyyke-potilaasta onkin hyvä päästä eroon. Onneksi tyyppi halusi itse lähteä eikä jäänyt riippumaan. Ap voisi olla tyytyväinen.

Kaikille ei vaan perhe-elämä sovi. Se on yllättävän masentavaa ja kuormittavaa. Anna miehesi mennä.

Ongelmat johtuu liian vaativasta naisesta parisuhteessa. Ei miehen aivot vaan kykene ymmärtämään sitä mitä nainen haluaa parisuhteelta. Aivot menee lukkoon ja tulee mt ongelmia.

Hahaha

No et sinä sille kuitenkaan mitään voi. Jos toinen haluaa erota, niin sitä ei voi estää. Parempi vaan yrittää päästä katkeruudesta yli ja sopeutua.

Yleensä ämtee ei jaksa erota mutta on henkisesti jo eronut.

Yleensä ämtee on se josta erotaan. Ei toisinpäin.

Mitä tarkoitat "toipua". Suhtaudutko vähättelevästi hänen terveysongelmiinsa ja tämä sitten heijastunut perhe-elämään vai onko joku muu tuossa heittomerkkien ajatuksena?

Ethän sinä voi pakottaa toista olemaan kanssasi niin muuta neuvoa ei voi antaa kuin että hyväksyt tilanteen ja etsit teille apua. Jos kaikki lapset ovat jo kouluikäisiä, niin onneksi heissä ei varmaan ole enää liikaa huolehdittavaa. Sinun tarvitsee ruokkia yksi aikuinen vähemmän ja voit hakea häneltä elareita niin oma rahallinen tilanteennekin helpottuu.

Tsemppiä.

Rakenna itsellesi hyvä elämä. Älä suostu kiltteyttäsi kaikkeen mitä mies haluaa, vaan mieti rehellisesti mikä on sulle ja lapsillekin hyväksi. Tarvittaessa muuta pois teidän nykyisestä asunnosta, koska muistot hajottaa liikaa, ja luo oma elämäsi lasten kanssa muualle. 

Ap tässä, ehkä vaan on yritettävä itseni pelastaa ja lapset. Miehellä kontakti hoitavan tahoon ja sosiaalityöntekijään. Kirjoitin alussa että miehelleni antanut aikaa toipumiseen, avustanut hakemusten teossa, aikojen varaamisessa ja kaikessa mihin ei voimavarat ole riittänyt. Eli itse pyrkinyt hoitamaan arjen asiat kotona. Tuntuu nyt vain siltä että rupeaa oma psykkinen vointi olemaan ihan loppu. Ja toista naista ei ole, ei kotoa ole paljoa liikkunut pois, ja on todennut suhteen alussa että ei voisi minua loukata, nyt vaan sanottaa että ei  välitä eikä mikään kiinnosta. Siksi itse varmaan niin järkyttynyt koska tuntuu että hän päättänyt eron jo paöjon aiwmmin ennen kun siitä minulle puhunut. Pitää huomenna selvitellä asioita, ja pidän kyllä työstäni mutta taloudellisen tilanteen johdosta olen joutunut tekemään paljon töitä. Lapset onneksi kouluikäisiä