Työttömän työnhaku

Toisin päin eli työ hakee työttömiä

Täyttä legendaa

Hain yli sataa paikkaa ennenkuin työllistyin.  Joten sanoisin että kyllä - riiittävä määrä hakijoita tulee jokaiseen työpaikkaan. 

Ongelma on siinä että työttömän hakemusta ei usein luetakaan. Kun on kerran karsiutunut jonkun firman yt-neuvotteluissa, se on ikuinen polttomerkki. Se kertoo että jossain työryhmässä olit se huonoin, sen jälkeen pitää aloittaa pohjalta. Luoda oma maineensa työntekijänän uudelleen. Saat enintään reilusti alemman tasoisen paikan mistä lähdit, ja enitnään väliaikaisen. Muutaman sijaisuuden jälkeen huomaat että ansiosidonnainen lopahtaa, ja sitten on pakko tehdä ihan mitä tahansa. Ura lähtee nollasta, ja jos ajattelet nousevasi uudelleen sille tasolle mistä lähdit, niin odotus on turha - ikä tulee vastaan. Olet se akateeminen kummajainen joka yrittää päteä osaamisellaaan ja muistella vanhoja aikoja jolloin olit iso pomo, mutta ihmiset välttelevät sinua. Riittää kun pidät huolta niistä kopiokoneista ja muista tilata ajoissa kahvia ja kermaa!  

Ei minulla. Ei ole osaamista, ei koulutusta, ei työhistoriaa, eikä nuoruutta. Sama kirjoitanko tuhat vai kolme hakemusta. En saa niihin vastausta, enkä pääse edes haastatteluun. Miksi siis tekisin yhtäkään hakemusta?

Turhaa hommaa. 

Ei kai kukaan vapaaehtoisesti töihin mene...

Mikä ryö? Japaninmaatako höliset?

Ahkerasti töitä haen mutten saa. Olin liian pitkään edellisessä työssä, jossa en edennyt mihinkään. Työ pilasi työllistettävyyteni. Edes työnohessa opiskellut yliopisto-opinnot eivät auttaneet, eikä työttömänä opiskeltu ammatillinen perustutkinto. 

Ollaan sitten työtön. Toki haen jatkuvasti töitä, mutta yhtä tyhjän kanssahan tämä on.

Sitä mukaa kun työvoiman tarve oikeastaan vähenee (AI yms asiat) niin kriteerit työntekijöille kovenee

Mä olen ihan paska työntekijä. Sitten pitäisi valehdella olevansa niin saakelin osaava ja tehokas. Ei jaksais.