Kertokaa abille mihin kannattaa hakea, kun oikein mikään ala ei kiinnosta muita enemmän. Haluan hyvän palkan

Valelääkäriksi.

Mulla oli aikanaan sama tilanne, valitsin it-alan, eli menin opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä yliopistolle. Oli helppo päästä sisäänkin, jopa vaikka mulla oli lyhyt matematiikka. Opinnot oli ajoittain lyhyen matematiikan taustalla ja ilman kiinnostusta tietokoneisiin tai alaan haastavia, mutta sisulla niistä meni läpi. Työ sitten onkin PALJON helpompaa, siinä ei matemaattista lahjakkuutta tai mitään muutakaan lahjakkuutta tarvita, keskivertoälykkyys riittää, ja on hyvät palkat ja siisti sisätyö. Suosittelen!

Strippariksi homoklubille.

Mieti sen abisi luonteenpiirteitä ja sitä mihin ammattiin ne sopisivat ja mihin niistä olisi hyötyä.

Oikeustieteellinen, lääkis,  DI, kauppakorkea esim.

Mulla oli aikanaan toi tilanne. Päätin pitää vuoden miettimistauon ja menin töihin kesäksi. Siinä työssä olen sitten edelleen, abivuodesta on nyt 34 vuotta.

Lääketiede on varma valinta ammattina. Miinuksena se, että etätyötä ei ole kovin paljoa, on usein vuorotyötä ja se, että ulkomailla työskentely edellyttää yleensä erilaista byrokratiaa, johon voi mennä vuosia.

KOVAT insinöörialat (konetekniikka, sähkötekniikka, elektroniikka jne.) ovat myös tilastollisesti loistava valinta. Huonona puolenla on yleensä paljon työmatkustusta, alan kehityksen seuraamista myös vapaa-ajallla ja alasta riippuen iso moka voi jopa viedä hengen. 

It-ala on myös kannattava, kunhan erikoistuu oikein ja opettelee OIKEASTI HYVÄKSI. Huonona puolena vaatii todella paljon omistautumista ja vapaa-ajalla tekemistä. Kilpailu kovinta näistä vaihtoehdoista. 

Riippuu mikä se hyvä palkka omasta mielestä on? 

Älä mieti niinkään alaa, vaan sitä mikä on luontainen vahvuutesi. Oletko luontaisesti luova, tunnollinen, innovaatinen, jne.? Ihmisellä on yleensä pari piirrettä, jotka ovat luontaisia vahvuuksia ja siihen päälle muutama opittu vahvuus. 

 

Kun valitset alan luontaisen vahvuutesi mukaisesti, tulee ammattisi ja työnteko olemaan sinulle mielenkiintoista, innostavaa ja ns. helppoa. Varsinaisella alalla ei ole väliä. Esim. Tunnollinen ja pikkutarkka ihminen on yleensä yhtä onnellinen tilintarkastajana kuin kirurgina. Olennaisinta on päästä ammatissaan toteuttamaan luontaisia vahvuuksiaan.

Ja käytä hyvä nuori myös päätäsi sen verran, että varmistat tulevan alasi työllisyys- ja palkkakehitysnäkymät ennen koulutuspaikan valintaa.

Työkokemusta pitää olla ensin vähintään 20v

Kannattaa valita ala, jonka työstä voisi oikeasti tykätä. Muuten työelämä on kamalaa, siis jos inhoaa sitä työtä. Jos vaikka inhoaa ihmisiä ja etenkin sairaita ihmisiä ei kannata mennä lääkikseen. 

Mitä aloja sait vastaukseksi, kun opon tunnilla tehtiin uraselvityksiä? 

Insinööri?

Lennonjohtaja?

Lentokoneasentaja?

Ekonomisti?

tuotantotalous?

Metissä on persoonallisuus- ja ammatinvalintatestejä. Niistä kannattaa aloittaa.

Kemianteollisuus - hyvät palkat - paljon töitä tarjolla

Putkimies

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli aikanaan sama tilanne, valitsin it-alan, eli menin opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä yliopistolle. Oli helppo päästä sisäänkin, jopa vaikka mulla oli lyhyt matematiikka. Opinnot oli ajoittain lyhyen matematiikan taustalla ja ilman kiinnostusta tietokoneisiin tai alaan haastavia, mutta sisulla niistä meni läpi. Työ sitten onkin PALJON helpompaa, siinä ei matemaattista lahjakkuutta tai mitään muutakaan lahjakkuutta tarvita, keskivertoälykkyys riittää, ja on hyvät palkat ja siisti sisätyö. Suosittelen!

Eipä tunnu löytyvän paikkoja paitsi senioreille

Insinöörin paperit kannattaa hommata sellaiselta alalta jolla pitää olla tutkintotodistus että saa tehdä alan töitä.

Jos lukion pitkän matikka sujuu, AMK:n inssipuoli on läpihuutojuttu.

Valitse se ala mikä sinua aidosti kiinnostaa ja toinen tärkeä asia on työtilanne. Ei kannata mennä opiskelemaan sellaista alaa, joka "nostaa statusta", koska se on niin vaativa ala.