Taas kerran pettää hermo 3v pojan kanssa.
Päivän saldo tähän mennessä:verhot revitty alas, sohvat siirretty, KAIKKI lelukorit kipattu lattialle, vaatekaappia tyhjennetty, siskoa huudatettu n.100 kertaa. AARGHH!!! Aivan mahdoton tapaus. Ei usko YHTÄÄN MITÄÄN. Vaikka kuin yrittää noudattaa kaikenmaailman kasvatusneuvoja, niin EI EI EI usko. Mä pimahdan just. Nyt TEHOKKAITA neuvoja kehiin, miten saan riiviöni kuriin, ennen kun menetän hermot täysin.
Kommentit (20)
Itse otan lapset kotitöihin mukaan, mutta leikittää en ala, sillä muuten saisin olla tekemässä sitä koko ajan.
Puen kyllä nukelle vaatetta päälle, jos apua tarvii jne, mutta en todellakaan istu lastenhuoneen lattialla kovinkaan usein.
Kyllä sitä huomiota ja turvaa voi antaa muutoinkin.
sympatiaa täältä, meillä samanmoinen : )
meillä ei ainakaan tehoa, vaikka leikkisin koko ajan lapsen kanssa, kun lapsi on sillä tuulella, että nyt huudatetaan äitiä, jee kivaa, jou jou.
Vierailija:
Itse otan lapset kotitöihin mukaan, mutta leikittää en ala, sillä muuten saisin olla tekemässä sitä koko ajan.
Puen kyllä nukelle vaatetta päälle, jos apua tarvii jne, mutta en todellakaan istu lastenhuoneen lattialla kovinkaan usein.Kyllä sitä huomiota ja turvaa voi antaa muutoinkin.
Siis huomion ja muun suhteen. Vaikka on hoitovapaalla, ei se tarkoittane leikkimistä lapsen tai lasten kanssa 24/7. Tieysti lapsella on oltava mielekästä tekemistä ja hänet on huomioitava, mutta kun riehumisella saa jotain " hyvää" aikaiseksi, tuleeko ajatus että huomenna kannattaa riehua vielä enemmän niin äiti keksii enemmän kaikkea kivaa? Kuinka pian lapsi keksii että äitiä on helppoa ja kivaa pompottaa? Jopa äiti tarvitsee hengähdyshetkiä, eikä 3-vuotiaan tehtävä voi olla päättää siitä sijataanko vuoteet ennen kuin mennään ulos vai ei.
Eikä se hemmetin jäähypenkki ja/tai lelujen takavarikko tehoa kaikkiin lapsiin, paitsi ehkä jossain sliipatussa supernanny-ohjelmassa. Järjen käyttö on sallittua.
Hoitovapaalla hoidetaan lapset kotona. Mutta kyllä kotikin kaikkineen pitää hoitaa, ja lastenkin se olisi tajuttava... Vai onko? Itse olen palannut työelämään 5 vuoden jälkeen, mutta lapsille joista etenkin toinen osaa olla tulta ja tappuraa, on kyllä alusta saakka opetettu että MYÖS kotityöt hoidetaan. Yhdessä. Ja kiitetty sekä palkittu hyvin sujuneista hommista.
Tsemppiä, ap.
t.erään vastaavan tapauksen äiti
HUOMION kipeyttä tuo tuhoaminen on.
Lapselle selkeät rajat ja rangaistus niiden rikkomisesta.
Kokeile jäähypenkkiä, toimii meillä tuon ikäisen kanssa.
komennukset tehoa niin laita 3-vuotias arestiin.
Itse laitan 3-vuotiaan istumaan keittiön tuolille 3 minuutiksi ja sen jälkeen keskustelen aiheesta pojan kanssa ja halataan.
Tämä on tepsinyt ainakin meillä...
ja käytä niitä ohjeita.
eli elämä aikatauluille. ylös. 7.30 aamutoimet puurot jne... sitten ulos ja sisään ja lounas. jne.. ja virheistä jäähylle..
Lapset kaipaavat rutiineja ja rajoja. osta kirja ja toimi niiden mukaan.
Ei voi kokoaikaa olla lapsen kanssa leikkimässä, mulla on myös kotihommat tehtävä. Jäähypenkki on käytössä. Koneelle tulin just että sais jonkun kätevän konstin, ettei hermo pala loppuun. Tää käytös ei ole jokapäiväistä, mutta todella rasittavaa.
Ja lisään vielä, että meillä on todella säännöllinen rytmi. Ulosmenot, syömiset yms.
meinaan tasantarkkaan tiedän sen että kerkiää.
Ja hommat ei jää tekemättä.
T: 15 vuotta kotiäitinä ollut 6 lapsen äiti jolla on nuorimmainen 3.
Huomiota isolla H: lla!
Kannattaa kurkata omaan napaan kun toiminta on tollasta! Onko sille lapselle annettu jotain mielekästä puuhaa?
Ei se parane sillä että kiellät, kiellät, huudat, kiellät ja teet " kaikki mahdolliset eri kasvatuskikat" -ole johdonmukanen! Kiellä ja varota vaikka nurkalla. Jos jatkaa: toteuta uhkasi ja laita nurkkaan. Älä kokeile kaikkia keinoja vaan ota joku tyyli.
Mulla on ainakin ihan tapana seurata omaa käytöstä: JOS alan toisteleen kieltoja niin KAIKKI huomio lapseen. Pois koneelta, kiellä tekemiset ja uhkaan nurkalla, jos rauhottuu niin kehitellään puuhaa. Jos jatkaa pahantekoa niin nurkkaan, halitaan kun rauhottuu. JA mennään leikkiin.
Ja ethän karju lapsellesi seisten ja kaada kokomaailman sontaa hänenpäällee, kun hermostut? Selitäthän asiasi rauhalisesti huutamatta? lapsenkorkeudelta?
T: se kotiäippä.
Tää aamu on vaan tosi helvetillinen, kun haluaisin kuitenkin saada aamupalat korjattua ja sängyt pedattua yms. ennen uloslähtöä. Ja toistan, että yleensä kaikki sujuu hyvin, poika leikkii siskon kanssa tai katselee lastenohjelmia. Välillä vaan menee kaikki päin peetä! Ehkä mulla on siis itsetutkiskelun paikka. Kiitos huomioista! ap
Vierailija:
Ja ethän karju lapsellesi seisten ja kaada kokomaailman sontaa hänenpäällee, kun hermostut? Selitäthän asiasi rauhalisesti huutamatta? lapsenkorkeudelta?T: se kotiäippä.
Oot hoitovapaalla? Tarkottanee että hoidat lasta, leikki on se pääasia, ei hoitajatkaan tarhassa laita koneita pyöriin (vaikkei niiden täyttö ja tyhjennys kauaa vie aikaa).
Mulla on 2 alle 3- vuotiasta lasta ja jos ei kerkeä siivoomisen vuoksi leikkiä niin siivoo kerralla useamman päivän hommia! Sitä paitsi: 3- vuotiaasi osaa täyttää jo tiski- ja pesukonetta, vinkvink..
9
Eikä leiki toisen kanssa tai katsoo telkkaria??
Jos pedin petaaminen aiheuttaa pään vaivaa niin se on lähinnä sun asenneongelma.
9
hänellä olisi tekemistä ja kokisi onnistumisen iloa ja sinun kanssasi oloa ja sinäkin saisit hommia tehtyä.
Tämä toimii ainakin meillä.
Kun tilanne on todella paha, niin on aika jättää omat hommat väliin (ketä kiinnostaa onko pedit pedattu, you know...) ja leikkiä hetki lapsen kanssa. Kun lapsi keskittyy leikkiin, niin pääset taas hetkeksi karkaamaan omien hommiesi pariin.
Siinä määrin missä pystyn, meillä ei ole tiskikonetta, joten juuri tiskaaminen verottaa aikaa. Kävin just lasten kanssa kaupassa kävellen Täytyy sanoa että kaupassa yms. poika käyttäytyy todella mallikkaasti. Koskaan ei ole ollu mitään ongelmia (kop, kop). Mä olen yh joten joudun kaikki kotityöt hoitamaan itse. Vaikka keskityn lapsiin kuinka, niin tää vanhempi huomaa heti jos yritän jotain omia hommia tehdä. Pakko sitä ruokaakin on jossain välissä tehdä =/ Ja pointtini on siinä, että miten saisin ton kurittomuuden hallintaan jotta käytännössä elämä sujius ilman että mä saan kokkailun lomassa ripustaa verhoja pakoilleen =( ap
Tai paiskoo leluja tai juoksee itse seinään. No, yllättäen meillä ollaankin sitten täsmällisiä nukkumaanmenon kanssa, ymmärsivät tutut sitä tai eivät.
Ja meidän poika on kanssa hyvin vieraskorea, joten kaikki tutut lähinnä luulee, että se on ihan tosi helppo tapaus. Mutta ei mulla mitään hyviä neuvoja ole. Kunhan nyt kirjoitin, kun kuulosti niin tutulta, että huonona päivänä kaikki voi kerta kaikkiaan mennä pieleen. Ja jos silloin jotain jäähypenkkiä käyttäis, niin lapsi sais istua siinä kolme tuntia putkeen.
Mutta kyllä mä ap ymmärrän sua siinä kotitöiden paineessakin. Koska mulla ainakin se menee niin, että jos niitä päivän töitä ei ehdi tekemään, niin sitten seuraavana päivänä töitä on kasaantunut tuplasti, mutta sitä aikaa niiden tekemiseen ei mistään siunaannu tuplasti. Kyllä päivän työt on tehtävä ajallaan, muuten syntyy epätoivoinen tilanne. Sängyn petaamisesta voi mun mielestä kuitenkin tinkiä - se työ ei siirry seuraavaan päivään tuplana.