G: Tekivätkö lääkäri tai kätilö jonkin virheen synnytyksessäsi?

unohtivat. Kukaan ei pyytänyt anteeksi, kukaan ei ottanut tapahtuneesta vastuuta vaan kaikki syyttelivät toisiaan. Jouduttiin unohduksen takia jäämään muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi sairaalaan tarkkailuun - tietty omalla kustannuksella ja perhehuonetta ei saatu.



Syntymäpainoarvio kilolla pieleen.

Kuinka tollanen vaiva voi jäädä huomaamatta VUODEKSI???



Mitä ongelmia sulla oli ennen ku vaiva huomattiin(myönnettiin)?!?!?

Puutteellinen elvytys. Lapsi ei selvinnyt.

ja nuorimmainenkin päässyt nopeasti saamaan hoitoa lastenosastolle, kun sitä tarvitsi.



ekassa synnytyksessä tosin vuodeosastolla eivät huomanneet kovaa verenvuotoani synnytyksen jälkeen vaikka pyysin katsastamaan että onko se normaalia. parin päivän päästä laittoivat sitten verensiirron kun en pystyssä pysynyt lainkaan. mutta eipä tuo nyt niin kamala juttu ollut että kenenkään henki olis ollut vaarassa.

Lääkäri leikkasi lapsen käteen n. 2 sentin viillon. Onneksi ei osunut esim. kasvoihin, eikä jäänyt arpea..

Sisälle ottanut kätilö arveli synnytyksen käynnistyneen kunnolla kun lapsivedet oli tulleet ja supistukset voimakkaita ja älyttömän tiheitä (ei juurikaan taukoja) eikä katsonut tarpeelliseksi tarkastaa ks:N avautumista a vaan antoi epiduraalin. Tästä hyvästä synnytys pitkittyi 15 tuntiin, kun ei ollut tuossa vaiheessa oikeasti avautunut vielä yhtään.

Mun kaverilla (nyt jo 25v) on silmäkulmassa myös pari cm pitkä arpi kun lääkäri oli sohinut veitsellä. Onneksi ei ihan silmään osunut!!! (Hänellä on kaksosveli vaikka tuskin se nyt tähän liittyy)

Vierailija:

Sisälle ottanut kätilö arveli synnytyksen käynnistyneen kunnolla kun lapsivedet oli tulleet ja supistukset voimakkaita ja älyttömän tiheitä (ei juurikaan taukoja) eikä katsonut tarpeelliseksi tarkastaa ks:N avautumista a vaan antoi epiduraalin. Tästä hyvästä synnytys pitkittyi 15 tuntiin, kun ei ollut tuossa vaiheessa oikeasti avautunut vielä yhtään.

kätilö osasi arvata. Ei tarkistanut tilannetta, vaikka olin kunnon tuskissani (hiljaa tosin), ja siksi epiduraali pantiin liian myöhään, eikä siitä ollut mitään apua. Jälkeenpäin kuulin, että ilmeisesti kipu oli yltynyt niin hurjaksi, ettei siihen enää tehonnut mikään puudutus. Jos sama kätilö kävelisi toisen kerran synnytyssaliin, kieltäytyisin yhteistyöstä.

suunniteltua sektiota pitkitettiin ja odotin sitä kotona. toisen lääkärin kuullessa tilanteestani minut käskettiin sairaalaan ja sektio tehtiin välittömästi. lääkärin mukaan minun olisi pitänyt olla jo kaksi kuukautta sairaalassa täydessä vuodelevossa. useamman lääkärin mielipide oli, että sekä minun että lapsen henki riskeerattiin.



toinen ongelma tuli jälkivuodon kanssa, se loppui ensin ja oli sotten erittäin runsasta, tämä oli lääkärin ja kätilön mielestä ok ja pääsimme kotiin. kotona vuoto taas loppui, mutta alkoi parin päivän kuluttua todella runsaana uudelleen. jouduin kaavintaan ja verensiirtoon, hemoglobiini ehti laskea 40.



kaikki päättyi onneksi lopulta hyvin.

imukupilla väkisin yrittivät vetää, lopulta hätäsektio, kohtu repes jne jne

hengissä molemmat mut traumat jäi

Eräät nuijat eivät vaan tajua, että se on nimenomaan kokoARVIO, joka pitää paikkansa osassa tapauksia, ei kuitenkaan kaikissa. Joku toinen olisi voinut veikata paremmin juuri teidän sikiönne koon, tai sitten ei. ei se ole virhe.



Ja totta kai ne lääkärit tahallaan viiltelee neonaatteja minkä kerkiävät! Veikkaanpa, että noiden tilanteiden jälkeen on lääkärilläkin ollut aikamoiset tunnontuskat kun on miettinyt, että olisi voinut käydä pahastikin.



Lääketiede ei ole eksaktia tiedettä, toisin kuin monet näyttävät kuvittelevan. Voimme vaikka antaa potilaalle A lääkettä ja hän parantuu, ja sitten kun annamme samaa lääkettä potilaalle B, hän saakin pahan komplikaation. Ja kukaan ei tiedä miksi. Mutta mitä olette mieltä, tulisiko tässä tilanteessa olla antamatta lääkettä enää kenellekään (myös A-ryhmän potilaat jäävät ilman hoitoa, seurauksena valitusta siitä kun ulkomailla kyllä saa ja Suomessa ei, lääkärin haukkumista..), vai pitäisikö kaikki silti hoitaa (B-ryhmän komplikaation saaneet potilaat juoksevat tekemään valituksia ja haukkumassa ammattitaidottomia lääkäreitä..)? Kummassakin tapauksessa lääkäri saa saman verran paskaa niskaansa.

Ponnistusvaihe pitkittyi liikaa. Syynä yksin jättämiseen oli resurssipula. Kätilö pyysi kyllä anteeksi, mutta se ei paljon lohduttanut, kun vauva joutui teho-osastolle.

täällä ei ilmiselvästikkään tajuta sitä, mikä on HOITOVIRHE! Kerrotaan, kuinka ei nähty repeämää ja yksin jätettiin ja blaa blaa....

Ei suostunut antamaan lisää puudutusta ommellessaan pahoja repeämiä. Kiljuin koko toimituksen ajan ja kätilö närkästyi. Ei antanut minulle lisäverta, vaikka oli itsekin todennut, että menetin verta erittäin paljon ---> en pysynyt tolpillani moneen viikkoon vaan makasin noin kuukauden sängyssä vauva kainalossa ja mies hoiti kaikki muut asiat paitsi imettämisen. (sekin vähän harmitti kun en pystynyt olemaan kuin toisella kyljelläni, kun sattui niin kovin, kyllä tuntui pahalta olla aina samassa asennossa) Lisäksi kätilö oli asiaton, kutsui synnytyssalia mm. " teurastamoksi" , kun verta tuli niin paljon.. Mitenköhän olisin voinut sen estää? En tahallani revennyt.

Kyseessä on hei arvio!! Sitä ei voida kauheen tarkasti arvioida...

Lääkäri ei ehtinyt kääntää B-vauvaa, mutta tuli se sieltä sitten jalat edelläkin (en tosin pidä tätä minään virheenä). Istukan repeäminen mua on jäänyt nyt myöhemmin vähän kaivelemaan, repesikö ns. luonnollisesti vai siitä syystä että kätilö kiskoi sitä? Aika kiirehän siinä tuli mutta hengissä ollaan.

Potilasvahinko on nimenomaan sellainenkin asia että IV-asteen repeämiä ei huomata ollenkaan, pari tikkiä vaan hanuriin ja kotiin. En siis tiedä viittasitko kommentillasi juuri minuun, olin muistaakseni 19. Mutta todellakin tapahtuu virhe kätilön / lääkärin toimesta jos selvästi paljaalla silmällä nähtävissä olevia erittäin pahoja vammoja muka ei huomata.

Spinaalipuudutuksen jälkeen tehtiin normaalisti avausviilto. En vain ollut puutunut ja kipu oli sietämätön... pari minuuttia kuulemma kesti ennen kun sain helpotuksen ja nukutusaine teki tehtävänsä. Olisin voinut vannoa, että huusin siinä pöydällä ainakin puoli tuntia.... Onneksi lapsi syntyi terveenä. Jäi niin kamala sektiopelko, etten enää uskalla tehdä enempää lapsia.

enemmän puudutusta olisin tarvinnut epparia ommellessa

Tosin kätilö olisi voinut tehdä epparin, niin olisin välttynyt vaurioilta;)