Lue keskustelun säännöt.
G: Mikä on sinun heikko kohtasi? Siis asia, jonka kanssa kompuroit elämässä kerta toisensa jälkeen?
Kommentit (154)
Perfektionismi, taipumus synkkamielisyyteen, temperamentti. Huudan kuin palosireeni, kun suutun. Tiedostan sen ja pyrin siita eroon, mutta huonolla menestyksella.
Synkkämielisyyden kanssa painiskelen myös. Yritän kehittää positiivista ja elämänmyönteistä asennetta mm. meditaation avulla. Periaatteessa olen optimistinen luonteeltani, mutta jatkuvat vastoinkäymiset ovat saaneet synkkämielisyyden todella pinnalle ja sitä on vaikea työntää takaisin taka-alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vartalo kiertyy liikaa oikealle ennen kuin moukari irtoaa kädestä.
Mielialaongelmat, ihmissuhdeongelmat, ei itsetuntoa, en arvosta itseäni, en tunne onnistuvani missään, ainainen aliarviointi oman käyttäytymisen suhteen. Tunnen olevani täysin epäonnistunut ihminen.
Mä oon alkanu miettimään et miten en o erityisen yhtään mitään. Haluaisin kyllä olla, mut löytyy aina joku "syy" miks en yritä tai saa aikaseks. Mä taidan ihan aikuisten oikeesti olla vaan laiska!
Mutta muutoksiakin on mahdollista saavuttaa. Itse olen harjoittanut meditaatiota ja joogaa ja niiden myötäsynkkämielinen suhtautuminen asioihin on alkanut painua enenevässä määrin taka-alalle. Minusta on tullut optimistisempi, iloisempi ja rennompi. Toki kehitystä vielä tarvitaan. Hieno ketju kerrassaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on asia, jonka takia kompuroin jatkuvasti. Taustalla 12 vuoden koulukiusaaminen ja perheväkivaltaa. Yritän unohtaa koko ajan ja olla positiivinen ja luottaa itseeni, mutta on se vaikeeta.
geisha ja nyt minttu-tupla....nammm....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmissuhde :(. En jaksa enää. Olemme mieheni kanssa kaikesta eri mieltä. Ajattelemme kaikesta eri tavalla. Meillä on kaikessa eri asenne. En jksa enää!
vai etkö ole ollenkaan empaattinen. Joku heikkoushan meillä kaikilla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen tosi usein, että mitähän pahaa tuo ihminen minusta ajattelee tai että mitä yksityisasioita voin hänelle kertoa niin ettei hän pysty vahingoittamaan minua jos haluaisi. Nämä ajatukset sitten purkautuvat alitajuisena torjuntana jonka toinen ihminen vaistoaa ja uusien ihmissuhteiden luominen onkin sitten tosi vaikeaa.
on itsensä ja muitten kanssa oleminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa kaikkeen...parisuhteessa olen jatkuvasti epävarma=(...käyn paljon lasten kanssa kerhoissa yms ja juttelen paljon,jälkeenpäin mietin mitä sanoin ja juttelin ja pidän itteeni tosi tyhmänä=(Pelkään hammaslääkriä yms enkä uskalla mennä uusiin paikkoihin...
Jonkunlaista ongelmakiltteyttä tämäkin... Syyllistyn puhumattomuuteen, varsinkin parisuhteessa. Ei siis samaan kuin mykkäkoulu, vaikka sekin onnistuu ikävä kyllä, vaan sellainen että saatan miettiä päivätolkulla jonkun pienen asian sanomista.
Enkä osaa riidellä, en rakentavasti enkä vähemmän rakentavasti. Käperryn kuoreen ja olen hiljaa. Mietin että miksen sanonut jotain jne.
Tiedän nämä asiat niin tarkkaan. Mutta voi kun osaisin tehdä jotain käytännössä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahin on ehkä se, että kyllästyn varsin helposti kaikkeen. Olen kyllästynyt jokaiseen poikaystävääni ja jopa aviomieheenikin siinä määrin, että olen nyt eroamassa. Oikeasti pelkään, että en ikinä jaksa olla kenenkään kanssa viittä vuotta pitempään. Olen jo aika monta kertaa aloittanut alusta.
Tavallaan tähän samaan asiaan liittyy sekin, että elän välillä tosi tervehenkistä elämää: kuntoilen päivittäin ja syön terveellisesti, mutta sekin rupeaa tympimään ja alkaa ns. rappiokausi, jolloin syön mitä sattuu, poltan tupakkaa, juopottelen...
- huono itsetunto
- huonot hermot (olen kuin formula auto, kiihdyn 0-100 parissa sekunnissa
- jännittäjä ja pelkuri
- yksinjäämisen pelko
- liiallinen kontrolloiminen (en osaa ottaa rennosti)
- en luota kehenkään
- pimeän pelko (ikää jo lähes 30 -v )
- syyllistäminen
No sanomattakin on varmaan selvää, että olen alkoholistiperheen lapsi!! :-(!
T: snowqueen
En pidä puoliani. Haluni/tarpeeni eivät ole niin tärkeitä, kuin muiden.
En luota itseeni yhtään ammatillisesti. Työhön liittyvä itsetunto on siis nollassa. :(
Miten oppisinkin antamaan enemmän löysiä, olemaan iloisempi ja laskemaan kymmeneen???