Inhoan aika monia asioita
Mutta aina pitää teeskennellä ja esittää fiksua ja normaalia.
Kommentit (7)
Niin me muutkin tehdään. Ei tuossa ole mitään poikkeuksellista. Täysjärkisimpinä pidetään niitä, jotka parhaiten peittää ärtyneisyytensä ja esittää pisimpään normaalia :)
Eli voinko lopettaa teeskentelyn? Mitä sitten tapahtuisi?
Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Eli voinko lopettaa teeskentelyn? Mitä sitten tapahtuisi?
Aloittaja
Riippuu miten haluat ihmisten suhtautuvan sinuun. Voit toki heittäytyä vaikka minkälaiseksi räyhänhengeksi (välillä tekisi itsekin mieli), mutta mitä pidempään ja peremmin feikkaat, sen parempaan asemaan pääset. Kannattaa miettiä, kumpaa haluat enemmän pitkän tähtäimen suunnitelmana.
Se v*tutuksen purku onnistuu onneksi piilossa katseilta vaikkapa nyrkeilysäkkiä hakkaamalla, mutta välillä joutuu toki pinnistelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli voinko lopettaa teeskentelyn? Mitä sitten tapahtuisi?
Aloittaja
Riippuu miten haluat ihmisten suhtautuvan sinuun. Voit toki heittäytyä vaikka minkälaiseksi räyhänhengeksi (välillä tekisi itsekin mieli), mutta mitä pidempään ja peremmin feikkaat, sen parempaan asemaan pääset. Kannattaa miettiä, kumpaa haluat enemmän pitkän tähtäimen suunnitelmana.
Se v*tutuksen purku onnistuu onneksi piilossa katseilta vaikkapa nyrkeilysäkkiä hakkaamalla, mutta välillä joutuu toki pinnistelemään.
Miksi kannattaisi haluta asemaan, johon päästäkseen pitäisi teeskennellä pitävänsä asioista, joita inhoaa? Missä odottaa elämä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli voinko lopettaa teeskentelyn? Mitä sitten tapahtuisi?
Aloittaja
Riippuu miten haluat ihmisten suhtautuvan sinuun. Voit toki heittäytyä vaikka minkälaiseksi räyhänhengeksi (välillä tekisi itsekin mieli), mutta mitä pidempään ja peremmin feikkaat, sen parempaan asemaan pääset. Kannattaa miettiä, kumpaa haluat enemmän pitkän tähtäimen suunnitelmana.
Se v*tutuksen purku onnistuu onneksi piilossa katseilta vaikkapa nyrkeilysäkkiä hakkaamalla, mutta välillä joutuu toki pinnistelemään.
Miksi kannattaisi haluta asemaan, johon päästäkseen pitäisi teeskennellä pitävänsä asioista, joita inhoaa? Missä odottaa elämä?
No jaa, megalomania on ehkä omanlaisensa luonteenpiirre. Kyllä mä elän hyvinkin vahvasti, vaikka sisäisesti kiehunkin välillä raivosta ja mietin välillä hyvin murhanhimoisia ajatuksia siitä se hetkisestä keskustelukumppanista. Ajatuksen tasolla tietty, mutta sekin helpottaa :D
Niin minäkin ja teen päivittäin aika monta sellaista asiaa mitä inhoan...