Tammenterhojen viikko 3

Yön aikana oli tullut lunta ihan kunnolla. Esikoinen pääsi isin kanssa kolaamaan pihaa ja tykkäsi kovasti. :)



Meillä on neidit vaihteeksi yhtä aikaa päiväunilla ja mie sain vähän kaivattua lepoaikaa. Kovasti tuo pikkuinen pörisee tuolla pedissään, varmaan kohta joutuu hakemaan sen syliin, kun siinä on tieten kaikista paras nukkua. :)



Meillä on kans muutama korviketetra kaapissa ja tuttipullojakin löytyy. Pari kertaa ollaan täällä kotona annettu korviketta ekan viikon aikana, mutta nyt mennään pelkällä rintamaidolla. Ei noista tuttipulloista ja korvikkeista tosiaan kannata ottaa stressiä. Jokainen perhe tekee niinkuin sille sopii parhaiten ja vanhempien jaksaminen on kuitenkin tärkeintä! Mie oon kans tullut siihen tulokseen, ettei neuvolassa tarvii ihan koko totuutta kertoa, soveltelee vähän ja kertoo, mitä ne haluaa kuulla. Säästyy turhalta mielipahalta, jos siellä aletaan purnaamaan jostain.



Meillä oli tosiaan eka tiheän imun kausi toissapäivänä. Neiti vietti melkein koko päivän tissillä ja mie vaan istuin sohvalla ja imetin. Kyllä alkoi jo vähän rasittaa, mutta onneksi sitä kesti vain tuon yhden päivän. Hyvin tais tilaus toimia, koska eilen oli taas normaali päivä ja tyttö malttoi nukkua päiväuniakin rauhassa. Yöt menee vähän vaihtelevasti. Viime yönä tyttö nukahti vasta puoli yhdeltä, heräsi syömään ja vaipan vaihdolle neljän maissa ja sit syömään taas seitsemän maissa. Sen jälkeen olikin vähän tiheämpää imuttelua ja välillä torkahti. Ylös noustiin vasta puol yhdeltätoista! :) On kyllä ihanaa, kun mies hoitaa ja leikittää esikoista ja mie saan aamuisin levätä. Tätä ihanuutta kestää vielä 1,5 viikkoa ja sit mies palaa töihin.



Tyttö kasvaa ja pulskistuu silmissä. Aivan ihana, kun pienelle alkaa muodostua makkaroita reisiin ja käsivarsiin. Pullukat vauvat on niin kauniita! Ja itellekin tulee hyvä mieli siitä, että lapsi kasvaa ja voi hyvin.



Voikaa hyvin ja nauttikaa vauvoistanne!



T: Monttu ja tyttö 3,5 vkoa

Ihanaa palata takaisin ihmisten ilmoille... Käytiin ensin kirpputorilla, josta jäi käteen ihana, kermanvärinen, pehmeä, keinoturkistakki esikoiselle ja pari bodya ja pökät poitsulle. Itselle en uskalla edes katsella mitään, kun ei tiedä mihin tuo paino lähtee menemään. Nyt on menny jo 15kg (19kg tuli kaikkiaan) alas, mutta turvotustahan se suurimmaksi osaksi oli. Toiveena olis saada pois esikoiseltakin jääneet 13kg tai edes 10kg, niin olis itsellä helpompi olla ja hengittää. Kirpparikierroksen jälkeen poikettiin vielä pullakaffilla kaupungilla ennen kotiutumista. Eipä taida kyllä kilot tällä taktiikalla pudota, hih ;-)



Täällä oli ollutkin keskustelua " synneistä" , joita teemme neuvolatätien neuvojen vastaisesti. Joo, tuttia minäkin tarjoan päivisin, jos ei muuten meinaa tissistä irti päästää, sairaalassa jouduin antamaan korviketta, perhepedissä köllitään ajoittain ja ulkonakin oltiin ekan kerran pojan ollessa vasta 8pv:n ikäinen. Terve järki vie pitkälle, eikä nuo ohjeet kai ihan sääntöjä ole, vaan ennemminkin yleismaailmallisia suosituksia. Ja niinkuin äitiliini sanoi, ei kaikesta neuvolassa kannata ripittäytyäkään... Säästyy monelta turhalta syyllisyydentunnolta.



Meillä on yöt ruvennu sujumaan jo hieman paremmilla unilla. Jopa kolmen tunnin pätkä otettiin viime yönä. Syötän nyt molemmat tissit yöllä ja vaihdan vaipan siinä välissä, jotta poitsu heräisi kunnolla imemään sen toisenkin. Lisäksi olen imettäessä pitänyt rinnalla ohutta, harvaankudottua silkkihuivia muutaman päivän ajan, jonka sit ujutan koppaan syötön jälkeen. Rauhoittuminen unille on nyt ollu paljon nopeampaa, kuin esimerkiksi tutin kanssa, jota piti vähän väliä käydä laittamassa takas suuhun sen pudottua. Siinä huivissa kun on maidon ja äidin hajua, niin tavallaan huijaan lapsen uskomaan olevansa siinä mun vieressä sängyllä, vaikka onkin omassa kopassaan... Kauhea äiti, ku noin pientä jo vedättää...



Nimi on meillä nyt todennäköisesti valittu pojalle. Kivuttomammin se meni, ku mitä alunperin ajattelin. Fiksu mies, kun hyväksyi mun ehdottamat nimet... No, ei kai nyt ihan niinkään, mutta mielestäni nimet sopivat hyvin pojalle ja vieläpä keskenään ja sukunimen kanssakin. Kaiken lisäksi tuttavapiirissämme ei ole ketään sennimisiä eli ei ole mitään ennakkomielikuvaa nimestä ja sen kantajasta.



Taidan mennä tekemän pakollisia siivouksia, kun poika vielä nukkuu. Vauvantuoksuista viikkoa mammoille!

¨c¨ja Hercules 12pv

Alkaa tosiaan tämä elämä vauvaperheenä tuntua jo ihan tutulta ja ihan joka asiaa ei enää stressaa tai mieti miten kuuluisi tehdä jotain. Niinkuin täällä on moni sanonut, niin olen minäkin päätellyt, että neuvolan neuvot ovat viitteellisiä eikä niitä tarvitse ihan kirjaimellisesti noudattaa. Tosin meillä kun kävi kotona tuo äitiysneuvolantäti ensi käynnillä, niin huomasin, että ei nuo ammattilaistenkaan neuvot yksiin mene. Tämän mukaan tuttia vaan kehiin, jos se tuntuu sopivan meille ja uloskin sai lähteä jo viikon ikäisenä ja puoli tuntia heti ekalla kerralla jne.



Huomenna menemme sitten " lenkille" ekaa kertaa ku saimme vihdoin meidän vaunut kotiin. Olemme olleet kyllä jo useasti autolla kylässä tai asioilla. Kauppaan tai vastaavaan en tyttöä ole vielä vienyt. Kävinkin tänään yksin kaupassa ja olin ekaa kertaa erossa vauvasta. Luotan täysillä mieheni lastenhoitotaitoihin, joten ei tehnyt pahaa lähteä.



Tisittely on lähtenyt nyt hyvin käyntiin. Ainakin luulisin niin. En tietenkään tiedä kuinka paljon vauva maitoa saa, mutta vaikuttaa tyytyväiseltä, joten luulisin, että tarpeeksi. Pitäisikö joka vaipassa olla kakkaa/pissaa? Kakkaa on vaihtelevasti vähintään neljä kertaa päivässä. Riittääkö?



Meidän neiti valvoo joka toinen päivä oikein tosi pitkän jakson, kahdesti 7-8 tuntia vain parilla vartin tirsoilla. Onneksi ei ole osunut tuollainen valvejakso yöaikaan...



Mutta vaikka välillä olisi kuinka väsynyt, miten voi kaikki murheet unohtua kun katsoo pieniin suloisiin kasvoihin :) Onko teillä muilla muuten itku tosi herkässä? Mä voin purskahtaa itkemään ihan mitä vain.



Katsku ja Hilu 10 vrk

Minäkin taidan pikkuhiljaa siirtyä tälle puolelle, vaihteeksi ;) Meillä siis tuo poika on nyt pian 5vrk vanha, ja kotona ollaan oltu jo muutama päivä. Tässäpä tämä arki taas lähtee sujuilemaan, kun muut lapset pitää rutiinit yllä :)



Poika on hyvä syömään, maitoa tulee riittävästi ja välissä vähän ylikin. Hienosti oppi heti imemisen jalon taidon, joten laitokselta lähtiessä ei ollut paino pudonnut kuin reilun sata grammaa. Ei varmaan mene kauan kun on taas " lähtöpaino" saavutettu :)



Päivisin poika nukkuu aika paljon. Syö ja nukkuu, siinäpä se :) Mutta yöt on sitten vähän risaisia. Kuten masussa ollessaankin, kaveri tykkää valvoskella öiseen aikaan... :( Ei se muuten harmittais, mutta kun pitää kuitenkin aamulla jaksaa sitten toisten lasten kanssa herätä ja alkaa päivän touhuihin. Meinaa kyllä väsyttää kamalasti!



Mies lähti eilen töihin normaalisti, ei siis pidetä vielä isyyslomia. Niille on sitten joskus myöhemmin sitten kyllä käyttöä... Eipä tuota edes odota, että vielä pitäisi minkäänlaista rytmiä tms vauvalla ollakaan, pieni kun on. Vielä tässä muutama viikko menee ainakin, ennenkuin alkaa minkäänlaista rytmiä löytyä. Pitää aina iltapäivisin ja viikonloppuisin ottaa pieniä tirsoja itse, kun mies on kotona ja katsoo lapsia. Silloin jaksaa paremmin.



Meidän vauvalla oli painunut nenä vähän vinoon synnytyskanavassa. Se korjattiin kotiinlähtötarkastuksessa. Lääkäri nosti nenän väliseinän paikalleen, ja nyt vaan odotellaan, että nenä pikkuhiljaa muotoutuu normaaliksi jälleen. Oli aikas ilkeä toimenpide tosiaan se nenäoperaatio :( Inhottavaa rusahtelua kuului, ja pieni itki kamalasti! Mutta onneksi se oli vain lyhyt hetki, ja sitten vauva jo rauhoittuikin äidin syliin.



Mutta on tuo poika niin ihana!! Kaiken vaivan arvoinen, jos niin voisi sanoa :) Ja vaikka yöllä monestikin tuntuu että hermot menee kun ei saa nukkua, ja väsyneenä sitten ärsyttää se vauvan kitinä, niin siltikin tuosta pienestä otuksesta osaa olla todellakin kiitollinen ja onnellinen. Että meille annettiin tällainen ihana lahja!!



Nyt lasten kanssa puuhastelemaan... Vauva ja nelonen nukkuu, joten isompien kanssa pitäis jotain keksiä semmosta " isompien juttuja" nyt :)



Nasu kera viiden pikku otuksen :)

Olipa kiva tulla lukemaan teidän muitten vauvakuulumisia. itsellä ei aika tunnu millään riittävän tällä hetkellä edes kirjautumiseen, heti tulee käsky mennä. Nytkin pikkumies nukkuu tässä vieressä turvakaukalossa, hetki sitten tosi syvää unta ja nyt kun kirjauduin, niin alko heti narisemaan lupaavasti..



Medän poika on tänään tasn 2 viikkoa, syntyi 2.1. ja eilen kävi neuvolatäti punnitsemassa vauvan, painoa oli tullut viikossa 300 grammaa ja paino on nyt siis 4660 g, syntymäpaino oli 4590, että nyt ollaan lähtöasetelman ohi päästy. Kuulemma paino saa tippua enemmän kun kyseessä on suurikokoinen vauva, jopa 10 prosenttia.

Neuvolantäti oli tyytyväinen, sanoi että kasvaa hyvin ja on terve, pirteä poika.



Olipa ihanaa lukea että monet teistä painii samojen vatsaväänteiden kanssa kun täällä tehdään, eka viikko meni kukkuessa ja syödessä ja nyt on pari iltaa ollut ihan selviä vatsakipuja, poika vetää itsensä kippuraan ja itkee kimeästi, maha kurisee ja kädellä tunnen ilman liikkuvan vatsassa... =( On kuitenkin rauhoittunut sinä keskiyön kieppeillä ja nukahtanut hyvin ja nukkuu äidin kainalossa hyvät yöunet parilla- kolmella syötöllä. Meilläkin on ongelmana tuo oman sängyn (korin) vierastus, nukkui hermanni miten sikeästi tahansa, kolme sekuntia alaslaiton jälkeen kuuluu hikka korista ja sitten alkaa kitinä. Olenkin jo luavuttanut ja otan heti viereeni. meillä nukutaan erissä makuuhuoneissa, minä nukun vauvan kanssa yhdessä ja mies nukkuu 1½ vuotiaan kanssa toisessa huoneessa. Tämä toimii meillä hyvin.



Tänään anoppi toi Cuplaton-tippoja, kerran olen antanut ja heti tuli kunnon niskakakat ja pikkumies nukahti tyytyväisenä tohon turvaistuimeen. Toivottavasti auttavat, on kädet täynnä töitä iltaisin, mikään muu ei tunnu auttavan kun keinuva liike tai peppuun taputtaminen. Parasta on kun isä jaksaa heiluttaa poikaa polvensa päällä. No tämä on tätä aikaa, pianhan se on taas ohi. Tyttö itki yötä päivää ekat 6 viikkoa, ja siitäkin selvittiin. Kumma kyllä väsymystä en tunne vielä. Neuvolantäti otti minustakin hemoglobiinin ja se oli 146, eli saan lopettaa raudan syömisen, sekin kuulemma voi aiheuttaa vauvalle vatsaväänteitä. Mies on kotona jo kolmatta viikkoa, käy töissä välillä hoitamassa juttuja.



Vähän kauhistuttaa se hetki kun mies lähtee aamuseitsemältä töihin, mutta eipä muuta vaihtoehtoa ole kun selvitä...



Nimestä on täälläkin käyty monta keskustelua, ilmeisesti meidän pojasta tulee sitten Rasmus, terveisiä Outille, huomasi että ollaan päädytty samaan nimeen. Itse olisin halunnut Kasper tai Felix, mutta nuo eivät miehelle kelvanneet... No ei asiaa olla vielä lyöty ihan lukkoon, mutta tuo nimi on nyt ainut mistä olemme samaa mieltä.



Papille soitettiin tänään ja sovittiin ristiäispäiväksi 24.2, papin piti vielä tarkistaa ja soittaa huomenna varmistaakseen päivän. Lauantaina käytiin iskussa tilaamassa uudet sohavat ristiäisiin, edelliset ovat loppuunkuluneet nahkasohvat. Lupasivat toimituksen ristiäisviikolle, eli tiukaa tekee, toivottavasti tulevat ajoissa, aion myös soittaa ja tilata siivouspalvelun, koska itse en kerkiä siivota niin hyvin kun haluan että on siivottu juhlapäivää varten, niin ja ristiäiset pidetään kotona suvun kesken. Kummit on pyydetty on 8 kuukautta sitten, paras ystävä ja hänen miehensä. Pitäisi kait mennä kaupungille etsimään itselleen jonkinlainen kingsize-puku, omat missinmitat kun ovat vielä vähän " hukuksissa" =)



Voikaa hyvin ja ilmavaivatonta iltaa ja yötä kaikille, lohduttaudutaan sillä että tämä tuntuu kuuluvan alun ihmeisiin ja arkeen aika monilla, eiköhän ne vauvan suolistotkin kehity ja kestä pian enemmän vähemmällä äänellä =)



T:nenn ja poikavauva 2 viikkoa + neljän kopla



Poika nukkuu taas sikeästi, mutta 1½ vuotias vaatii tässä vieressä huomiota kovalla äänellä, taidan laittaa pienimmät nyt kylpyyn.

pikaisesti täältäkin. neiti syö hyvin edelleen. nyt ollaan pärjätty jo pari päivää ilman vastikkeita. päivisin tissutellaan ja sit äiti pumppaa maitoo talteen iltaisin ja öisin ja yöllä syödään pullosta. aluksi neiti oli myös kova nukkumaan. nyt selkeästi jo virkeämpi päivisin. tänään heräsi aamulla vähän ennen yhdeksää ja seuraavan kerran nukahti kunnolla kahden maissa kun lähdettiin kävelylle. syö suunnilleen kolmen - neljän tunnin välein eli saadaan kyllä ihan kivasti nukuttua myös öisin...



...ellei masu vaivaa. viime yönä valvotti miestä puoltoista tuntia kun masua niin vaivasi:( mekin aloitettiin eilen cuplaton, josko ne auttaisivat. neuvolantäti suositteli myös sellaista koliikki-tuttipullonpäätä, vaikkei koliikkia olekaan. kun neiti on niin kova pullosta ahmimaan, niin tuon pitäisi kuulema auttaa siihen ettei tulis niin vauhdilla maito.



neuvolassa käytiin eilen. syntymäpaino oli sen 3980g, kotiutuessa 3660g, viime tiistaina 3940g ja eilen 4110g. eli hyvin kasvaa neiti. välillä mietityttää että jääkö sinne masuun mitään kun puklauttelee niin, mut tuntuu sinne jäävän:)



mies on kotona vielä ensi viikon torstaihin asti. on kyllä ollut kiva yhdessä opetella tätä vauva-arkee. mut varmaan eri tilanne jos lapsia on jo enempi...



nyt ollaan omanapaisia, suonette anteeksi:) mut kyllä mä vielä joskus vastailen ja kommentoin:)



tigru ja simppis 15 vrk

Täällä odotellaan että tullako kipeäksi vai ei, kurkku on ihan karhea ja olo muutenkin vähän vetämätön :-(. Viime yönä jäi unetkin vähän vähiin. Illalla menin nukkumaan puolen yön maissa (kun saatiin vauva taas unten maille) ja poitsu herätti useaan otteeseen. Noustiin vauvan kanssa 6.30 enkä ole ehtinyt päikkäreitäkään nukkua. Huomenna mies lähtee töihin ja pitäisi aamulla viedä esikoinen klo 8 tarhaan, katsotaan miten onnistuu.



En ihan tosissani noita juttuja heittänyt että mitä täti neuvolassa sanoo :-) Kyllä täällä kanssa tehdään aika pitkälle omien vaistojen ja tuntemuksien mukaan. Tykkään kyllä noita ohjeita ja neuvoja välillä lukea / kuunnella, mutta niistä sitten poimitaan tarpeellinen ja sovelletaan omaan tilanteeseen sopivaksi.



Meillä edelleen syödään tosi tiheästi, yöajasta ei ole tietoa kun poika on oikeastaan koko yön vieressä ja kun rupeaa kitisemään isken tissin suuhun ja nukahdan. Kai se rytmi joskus tulee, en ota asiasta mitään stressiä koska se on tässä vaiheessa ihan turhaa. Täytyy vaan muistaa nukkua välillä päivisin että jaksaa...



Navasta - meillä napatynkä irtosi jo viikon vanhana. Sitä ennen oli jo aika irtonainen ja haisi. Putsattiin sitä septidinillä ja vedellä.



NEUVOLAKUULUMISET. Maanantaina käytiin neuvolassa ja kaikki oli hyvin, tätikin oli mukavampi kuin muistin. Ei tuputtanut mitään neuvoja eikä arvostellut, kehui meitä kuitenkin :-) On siis eri täti nyt kuin raskauden aikana. Painoa oli nyt 4320g ja pituutta 54,5cm, eli parissa viikossa oli tullut 615g ja 4,5cm lisää. Eli eiköhän tuo rintamaito ainakin riitä.



Chicca - saako olla utelias ja kysellä että miten te miehesi kanssa hoidatte arjen? Käsitin jossain vaiheessa että olisitte eronneet vai muistanko ihan väärin... Kysyn vaan kun olen niin pirun utelias luonne :-/



Kyllä täälläkin tippa tulee linssiin aika helposti. Kiukustun kyllä myös aika pienestä, mutta se taitaa johtua väsymyksestä välillä.



Ihana että melkein kaikilla on arki lähtenyt mukavasti käyntiin, vaikka niitä pieniä vatsavaivoja ja muita kitinöitä tietty on. Onnillakin paino lisääntynyt aika hurjaa vauhtia. Toivottavasti Peppi-Sikuriinan vauvakin toipuu nopeasti. Jaksamisia teille!



nenn - meilläkin jo sovittu ristiäispäivä, 25.2. eli suht samoissa taas mennään. Meillä pidetään kirkossa ja kahvitkin on siellä kun on hyvät tilat ja astiat. Ei tarvitse miettiä kodin kuntoa ja vieraitakin kun tulee yli 20 (monta siskoa mulla :-) niin pääsee helpommalla.



Kiva tigger että olet jo paremmissa voimissa!



Nyt aloitellaan iltatankkaukset. Saisinkohan sen synnytyskertomuksenkin tässä joku päivä laitettua... Palataan astialle mammat!



t. Mirabella ja Albert 2vko4pv



ps. Ja ONNITTELUT kaikille vauvan saaneille, en muista olenko onnitellut kaikkia :-)

Tännehän on saatu jo oikein mukavan kokoinen poppoo =).



Tänään oli neuvola ja Rasmukselle oli tullut taas painoa komeasti, syntymäpainohan hänellä oli 3190g, sairaalasta lähtiessä 3140g, siitä viikon päästä eka punnitus kotikäynnillä oli huikeat 3630g ja tänään oli 3950g! Pituuttakin oli tullut 2cm ja pipo kasvanut 1,5cm =).



Selvittiin siitä lauantaiyöstä pojan kanssa hengissä (mies oli laivaristeilyllä ja me kahdestaan kotona ekaa yötä vauvan kanssa). Aika kurjasti se kuitenkin alkoi, Pieni heräsi klo.23 ja valvoi kahteen saakka välillä itkien LUJAA ja välillä hiljemmin. Kyllä alkoi olla epätoivoinen olo kun kolmatta tuntia yksin poikaa täällä kantoi ja tyynnytteli. En tiedä kmnpi loppuajasta itkeä tihuutti enemmän; minä vai Rasmus. Mutta kun Rasmus lopulta nukahti mun viereen sänkyyn niin hän nukkuikin komeasti 6 tuntia yhteen pötköön. taisi olla pikkuinenkin väsynyt huutamisesta.



Meillä ei ole onneksi nuo vatsavaivat pahentuneet, poika paukuttelee komeasti ja on öisin kyllä vähän levottomampi, mutta mitään valtavia väänteitä ei ole ollut, onneksi *koputtaa puuta*.



Meillä myös on ongelmana tuo omassa sängyssä nukkuminen. pojan pitää olla kunnon unessa, että voi siirtää omaan koppaan ja nukkuu siellä. Jos on kevyessä unessa ja hänet vie koppaansa niin menee max. puoli tuntia kun poju on hereillä kitisemässä meidän viereen =). Yöllä meille yleensä käykin niin että kun imetän sängyssä makuullaan, niin nukahdan itse ja herään tunnin päästä kun poika nukkuu sikeästi vierellä. Sitten yleensä siirrän omaan koppaan. Kyllä välillä tekisi mieli antaa jäädä siihen rinnalle, mutta paremmin sitä itsekin nukkuu kun vauva ei ole vieressä. Aamulla yleensä hän saa jäädä meidän kanssa sänkyyn nukkumaan.



On ollut aivan ihanaa kun mies on ollut kotona tänkin viikon. Ollaan päivisin löhötty koko porukka sängyssä, Rasmus meidän välissä nukkumassa ja me ollaan katsottu leffaa (haettiin Filmtownista 7 leffaa 7vrk 7¿). Yleensä kissa ja koirakin on liittynyt porukkaan =).



NENN; hienon nimen olette pojalle valinneet =D.



Näköjään näitä ristiäisiäkin on samaan aikaan tulossa, meillä on suunnitteilla tuo 25.2, sama kuin Mirabellalla ja Nennillä oli päivää ennen.

Näistä ristiäisistä; itse haluamme pitää mahdollisimman lyhyen " kaavan" mukaan, vain pakolliset papin puheet, 2 virttä ja ajattelin jos kummitäti jonkun värssyn lukaisisi. Miten muilla?

Entäpä mitä lauluja/virsiä teillä on? Itse en niin välitä noista todellisista virsi-virsistä, olen käynyt läpi enemmänkin hengellisiä lauluja ja vaihtoehtoina on nyt " Suojelusenkeli" " Lapsuuden usko" ja virsistä itse pidän " Herra kädelläsi" . Mitäs mieltä olette, sopiiko tuo " lapsuuden usko" välttämättä ristiäisiin, eikö se ole virallisesti rippileirilaulu?

Entä mitä tarjoilua olette meinanneet?



Mutta nyt taidetaan painua vällyjen väliin katsomaan töllöä, jos ehtisi nukkuakin ennen kuin ruoka-aika taas koittaa =). Huomenna on tiedossa siivousta ja kakun koristelua kun illalla tulee sukulaisia mun synttäreille. Mutta hyviä ja RAUHALLISIA öitä kaikille!



-Outi ja Rasmus tasan 3viikkoa tänään!

Kuinkas paljon työ annatte pikkuisille tuota Cuplatonta? Mie nyt ostin sitä, kun neiti oli illalla ja yöllä tosi levoton ja kun jalkoja jumpattiin, niin alkoi pierut paukkumaan. Aamuyöstä känsin mahalleen nukkumaan ja taas paukutteli. Pakkauksessa sanotaan, että 3-kuukauden koliikkiin 4 tippaa aterian yhteydessä, mutta kuinkas paljon annetaan vajaan kuukauden ikäiselle, jolla ei ole koliikkia vaan muuten vain pierettää?



Käytiin tänään kaupassa ekaa kertaa koko perheen voimin. Jännää oli ja hyvin meni. Pikkuinen nukkuin koko matkan ja esikoinen oli ylpeä, kun pääsi istumaan vauvan viereen kärryihin. Täällä on semmoiset ostoskärryt, joissa on vauvan kaukalo ja tavallinen istuin vierekkäin. Tosi kätevää, ei tarvii kahta kärryä. :)



Mutta nyt lounastamaan ja jos sais esikoisen päikkäreille ajoissa tänään.



T: Monttu

Niin ne päivät vaan menee, meidän pienokainen on jo kolme viikkoa vanha perjantaina :) Ja on se kyllä kasvanutkin tai muuttunut enemmän pienen pojan näköiseksi, kun vertaa sairaalassa otetuihin kuviin. Ihana se vaan on! :)



Meillä menee ihan hyvin. Viime yö oli IHANA! Pikkuinen heräsin syömään vain kaksi kertaa ja seitsemältä kun mies lähti töihin, heräsi pieni pirteänä kuin peipponen. Juuri äsken sainkin pienen miehen vasta seuraavan kerran nukkumaan.



Edellisenä yönä pikkumiehellä taisi olla sellainen " tiheän imemisen yö" , sillä silloin hän nukkui ainoastaan yhden kolmen tunnin pätkän ja muuten rauhoittui ainoastaan rinnalle. Joka kerta kun nostin pojan omaan sänkyynsä, alkoi kitinä tai huuto. Sinänsä ongelmallista meillä, sillä en voi ottaa poikaa viereeni nukkumaan, sillä meidän sänky on mallia jenkkisänky ja äärimmäisen pehmeä. Pelkään koko ajan, että poika kääntyy sellaiseen asentoon, että pääsee tukehtumaan. Argh! Kyllä oli äiti ja poika väsyneitä eilisellä neuvolakäynnillä ;)



Painoa meillä tulee hissukseen pojulle. Eilen oli syntymäpäinoon tullut vain 120g lisää eli paino oli 3760g. Onneksi neuvolatäti sanoi sen olevan vielä normaalin rajoissa. Pituutta poika onkin kasvanut hurjat 4 cm syntymäpituudesta. Mahtaako se ruoasta saatu energia olla mennyt tuohon pituuskasvuun? Ainakin poika tuntuu jäävän ihan tyytyväiseksi rintamaidolla ja pissaa tulee paljon ja kakkaakin kerran päivässä.



MONTTU: Kyselit Cuplatonin annosteluohjetta kuukauden ikäiselle. Samaa minäkin mietiskelin, sillä meidän pojalla on noita ilmavaivoja aika lailla. Onneksi ne tulee ulos, sillä paukkuja tulee jatkuvasti. Me ostettiinkin vain Rela-tippoja ja yritetään pärjätä vielä niillä. Ostetaan noita " tujumpia" tuotteita sit, jos alkaa näyttään siltä ettei pärjätä.



TIGGER: Onkohan mulla mennyt ohi jos oot kertonutkin jo, mut uteliaisuus heräsi kun luin tuon sun viestin, että miksi sä lypsät illalla yöksi maitoa ja annat ne pullosta? Siis miksi et imetä yöllä?



Minäkin soittelin papille juuri äsken ja sovin ristiäispäiväksi 3.3. lauantain. Siksi noinkin myöhäisen ajankohdan, sillä yksi kummeista ei pääse aiemmin paikalle, sillä on helmikuun loppuun saakka opiskelijavaihdossa ulkomailla. Etunimi ollaan jo päätetty aikaa sitten, siitä tulee Lukas. Toinen nimi on vielä hakusessa ;)



Ensi viikolla ollaan menossa lastenvalvojalle isyyden tunnustamista varten, kun " susipari" vielä ollaan. On tuokin niin aataminaikaista toimintaa, mutta mennään nyt kun on pakko ja pojalle isän sukunimen haluan.



Mut nyt syömään jotain itse ennen kuin poju taas herää vaatimaan ruokaa :)



Voikaa hyvin!



Sulina + Lukas 19vrk

Onpas mukavaa lukea teidän muiden vauva-arjesta.



Meillä vielä odotellaan masuvaivojen alkamista, kun poika on vasta 9 vrk vanha. Luulisin että tuossa pariviikkoisena alkaa jos on alkaakseen. Esikoisella alkoi parin viikon tietämissä kunnon ilta+yöhuudot, joten pahinta pelätessä...



Meillä on huomenna vasta ensimmäinen neuvola, joka onkin viimeinen tällä odotuspuolen neuvolatädillä. Sitten siirrytään ihan uuden ihmisen hoiviin.



Meillä on edelleen nimi hakusessa, mutta ollaan sen verran edistytty että ollaan saatu rajattua vaihtoehdot muutamaan ehdokkaaseen. On muuten kauniit nimet nuo Lukas ja Rasmus!



Me ollaan jo aika monesti käyty koko porukalla kaupassa. Saatiin ystäviltä lainaan turvakaukalo, mikä käy meidän matkarattaisiin. On kyllä tosi kätevä, sen kun nostaa vauvan kaukalossaan rattaisiin. Ei tuo pieni mies ole vielä kertaakaan herännyt sen ihmeemmin reissujen aikana.



Tuttia koitan muistaa tuputtaa ja olen tosi tyytyväinen, jos poika sen käytön oppii. Ei tarvitse tissiä laittaa tulpaksi ihan joka kerta, kun alkaa itkettämään.



Poika syö tissiä aika tiheään. Viime yöltä taisi olla ennätys kolmen tunnin syömättömyys. Muuten tuollaisen kahden tunnin välein yötä päivää herra syö. Mutta hyvä että syö.



Ihanaa vauva-arkea kaikille!



Taneli+ poitsu 9vrk

Meillä kanssa jenkkisänky ja useamman vuoden vanha joten aika pehmeä on. En kanssa aluksi ihan uskaltanut siinä pitää, mutta jotenkin se vaan taas meni siihen että siihen nukutaan vaikka yrittäisin pysyä hereillä. Viime yönä tosin tehtiin niin että nukuin sohvalla pojan kanssa. Se on kovempi, mutta kuitenkin semmoinen ja sen kokoinen että pystyy nukkumaan. Ei meinannut poitsu rauhoittua 22 jälkeen joten jäin siihen katselemaan makuulta televisiota samalla kun herra söi ja siihen sitten jäätiin koko yöksi ja nukuttiin ihan hyvin. Suosittelen jos mahdollista välillä kokeilemaan muitakin ratkaisuja että saa itse nukuttua. Sänkyynhän voisi laittaa jotain " koviketta" petarin alle tai sitten patja lattialle...



No ei tätä kauaa kestä, kohta on pojat jo niin isoja ettei tosikaan :-) Jaksuja!



t. Mirabella ja Albert

Enpä ole ehtinyt/jaksanut konetta moneen päivään edes avata. Kiva kun on pinoon porukkaa tullut...



Monella tuntuu tuota ilmavaivaa olevan. Kait se sitten on aika yleistä. Millonkohan ne oikein helpottavat? Ja johtuuko ne mistä? Siitäkö ettei vauva liiku juurikaan, ja siitä syystä ei ilmatkaan tyhjene kunnolla, vai suoliston kehittymättömyydestä/uuteen totuttelusta kohtuelämän jälkeen? Kaikkea sitä pähkäilee ja ihmettelee koko ajan? Ja kaikkeen haluaisi vastauksen. Mutta kenelläkään ei vissiin mitään ihan mahdotonta ole vauvan kanssa ollut... Toivottavasti ei tulekaan!



Itse olen välillä ollut ihan hermona, että joutuuko tässä tosiaan joka yö valvomaaan. Ja päivät esikoisen kanssa... Monta yötä mennyt vauvan väännellessä ja könistessä, ja ainut paikka missä suostuu itkemättä olemaan on tietysti syli. Pari-kolme tuntia on yleensä mennyt valvoessa. Koitankin itselleni muistutella, että sehän ei ole paljon. Ja vauva ei sentään itke täyttä kurkkua. Mutta väsynyt sitä on kuitenkin, kun syötöt siihen päälle, niin ei siinä pitkiä pätkiä kerrallaan ole tullut nukuttua. Viime yönä pikkuinen sitten yllätti, ja nukkui koko yön. Söi kyllä kaksi kertaa, mutta molempien jälkeen jatkoi tyytyväisenä uniaan omassa sängyssään =)



Voipi olla, että cuplaton-tipat alkavat tehdä tehtäväänsä. Paukkuja on nyt ainakin tullut vähän, ennen näitä tippoja ei tullut yhtään. Meillä myös nuo rela-tipat käytössä, niistä en tiedä onko ollut vaikutusta. Luultavasti vaivojen vähenemiseen voi vaikuttaa, että valtava maidontulo on hiipunut ns. normaaliksi. Vauvan ei enää tarvitse niin vauhdilla syödä. Siinä hotkiessa kun sitä ilmaakin aina menee... Onko muilla maidontulo ollut valtavaa?



Mites olette säästyneet rintatulehduksilta? Mulle napsahti heti, kun oltiin pojan kanssa ulkoilemassa. Maanataina ulkoiltiin, ja mielestäni rinnat suojasin kunnolla lämpimällä, mutta niin vaan yöllä alkoi vilunväristykset ja kova kuume napsahti ja toinen rinta tajuttoman kipeä. Nyt sitten lääkekuurilla =( Onneksi kuume jo laski.



Huomenna mies menee taas töihin. Jotenkin jännittää jäädä yksin lasten kanssa koko päiväksi. Onko muilla samaa tunnetta? Nyt on kaikki mennyt niin hienosti, kun mies on koko ajan auttamassa kaikessa, lasten hoidossa, ruuan laitossa ym... On kyllä ihana mies minulla!



Jaaha... Jaksoikohan näitä löpinöitä edes kukaan lukea..... Josko lähtisi syömään... Palaillaan!! Jaksamisia kaikille!!



Täällä oli näköjään montaa muutakin juttua jo pohdittu... Palailen myöhemin kertoilemaan lisää.. Kirjoitin siis tuohon vanhan pinon jatkoksi ensin....





Selmiina ja tytteli 11 vrk