Voiko yksityishenkilöt olla toisilleen lainaa kuten pankit?
Voiko ystäväni lainata minulle esim. 100 000e asunnonostoon ja me sopia keskenämme koron ja maksaa sitä vähitellen pois? Onko tämä laillista?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lainan korko on 0?
Toisaalta miksi ystävä lainaisi toiselle rahaa häviten itse tilanteessa?
Saa totta kai. Verottaja voi tosin katsoa lainarahat ystäväsi verotuksessa lahjaksi, jos takaisinmaksusta ei ole sovittu kirjallisesti ja uskottavasti, ja tuon summan tilisiirrot voivat jo herättää verottajan kiinnostuksen. Lainalle ei ole edes pakko sopia korkoa, mutta realistinen takaisinmaksuaikataulu on oltava. Esim. se ei ole realistista, että 30-vuotiaalle annetaan asuntolaina, jonka alussa on 20 vuotta lyhennysvapaata. Näin kärjistetysti.
Tosin tuollaisesta lainasummasta kannattaa ehdottomasti tehdä kirjallinen velkakirja, jossa sovitte, että ystäväsi luovuttaa sinulle asunnon pantiksi velkaa vastaan. Nyt kun on tuo sähköinen huoneistorekisteri, se kai onnistuu ihan kirjaamalla panttioikeus sinne. Tällöin sinulla on oikeus myydä asunto ja kattaa saatava siitä, jos ystäväsi ei maksakaan, eikä ystävä voi esim. myydä asuntoa sinun nenäsi edestä ja tuhlata rahoja. Kun panttioikeus on viranomaisrekisterissä, ei käytännössä ole mahdollista, että asunnon saisi myytyä ilman, että sinä saat rahojasi.
Lainata kuitenkin kannattaa vain ihmisille joiden takaisinmaksuun oikeasti luottaa, vaikka allekirjoitettu sopimus onkin tehty.
Olen antanut rahaa lainaksi muutamille tutuilleni ilman kirjallista sopimusta. Siitä huolimatta olen saanut kaikissa tapauksessa omani takaisin tosin huomattavasti alkuperäistä sopimusta myöhemmin. Nykyisin en enää antaisi. Eihän tässä mitään laitonta ole, kun vaan muistaa ilmoittaa mahdolliset korkotulot verottajalle.
Voihan sitä lainata. Mutta kannattanee teettää lakihenkilöllä ne lainapaperit, sopia vakuudet ja maksusuunnitelma tarkkaan.
Tämä siis siksi, että jos tulee ongelmia, silloin selkeät paperit helpottavat riidan ratkaisua suuresti.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai. Lainakirjat siitä kannattaa ja pitää tehdä. Takaisin maksusuunitelmilla ja korkoineen. Mutta vanhemmat voivat lainata vaikka 100 000 euroa lapselleen asunnon ostoa varten. Tai lottovoittaja voi lainata kaverilleen. Mutta nuo lainapaperit ovat tärkeät, ettei verottaja tulkitse sitä lahjaksi, koska silloin menee lahjavero.
Jos suurehko laina on tehty lähisukulaisten välillä, verottaja tod näk tarkistaa myös, on lainaa lyhennetty sopimuksen mukaan.
Niin kauan, kun maksukykyä on edes teoreettisesti (tulot riittävät velan lyhennyksiin), tämä voidaan kiertää palauttamalla maksut käteisenä tai käyttämällä "takaisinmaksettua" lainaa muuten lainaajan hyödyksi.
Jos lainanottajalla ei ole (laskennallisesti) riittävästi tuloja velanmaksuun, ei lainaa voi tuosta vaan unohtaa. Se voidaan katsoa jälkeen päinkin veronalaiseksi lahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lainan korko on 0?
I dagens ränteläge är det frågan om en gåva som det måste betalas gåvoskatt på.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lainan korko on 0?
I dagens ränteläge är det frågan om en gåva som det måste betalas gåvoskatt på.
Ei pidä paikkaansa, että verottaja katsoisi korottoman lainan lahjaksi. Laina on verottajankin mielestä laina, kunhan sillä on realistinen takaisinmaksusuunnitelma ja lainaa oikeasti maksetaan takaisin sen mukaan. Me saimme lähisukulaisilta asuntolainan 0 % korolla aikana, jolloin pankit perivät vastaavista lainoista 16 % korkoa. Ei ollut mitään ongelmia verottajan kanssa, vaikka ilmoitimme lainan tiedot verottajalle.
Ei todellakaan. Raha-asioita ei pidä sekoittaa kaveruuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lainan korko on 0?
I dagens ränteläge är det frågan om en gåva som det måste betalas gåvoskatt på.
Ei pidä paikkaansa, että verottaja katsoisi korottoman lainan lahjaksi. Laina on verottajankin mielestä laina, kunhan sillä on realistinen takaisinmaksusuunnitelma ja lainaa oikeasti maksetaan takaisin sen mukaan. Me saimme lähisukulaisilta asuntolainan 0 % korolla aikana, jolloin pankit perivät vastaavista lainoista 16 % korkoa. Ei ollut mitään ongelmia verottajan kanssa, vaikka ilmoitimme lainan tiedot verottajalle.
Ja ei ollut pitkä aika, kun pankitkin lainasi nollakorolla rahaa. Aika absurdia olisi ollut, että verottaja olisi tulkinnut sen lahjaksi pankilta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lainan korko on 0?
I dagens ränteläge är det frågan om en gåva som det måste betalas gåvoskatt på.
Ei pidä paikkaansa, että verottaja katsoisi korottoman lainan lahjaksi. Laina on verottajankin mielestä laina, kunhan sillä on realistinen takaisinmaksusuunnitelma ja lainaa oikeasti maksetaan takaisin sen mukaan. Me saimme lähisukulaisilta asuntolainan 0 % korolla aikana, jolloin pankit perivät vastaavista lainoista 16 % korkoa. Ei ollut mitään ongelmia verottajan kanssa, vaikka ilmoitimme lainan tiedot verottajalle.
Det var då det och man använde ännu finska mark. Rätt mycket har ändrat sedan dess.
Vierailija kirjoitti:
Puhu suomea tai ole hiljaa
Gå och befall dig i handen.
En kyllä ymmärrä miksi kukaan lainaisi tuollaista summaa. Sijoittamalla sille saa paljon paremman tuoton kuin kaverin maksamalla korolla. Kaveri varmaan odottaa voivansa maksaa alempaa korkoa kuin pankille pitäisi maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhu suomea tai ole hiljaa
Gå och befall dig i handen.
Hin'tti hiljaa!
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi kukaan lainaisi tuollaista summaa. Sijoittamalla sille saa paljon paremman tuoton kuin kaverin maksamalla korolla. Kaveri varmaan odottaa voivansa maksaa alempaa korkoa kuin pankille pitäisi maksaa.
Voihan kyseessä olla lähisukulainen tai muuten läheinen. Esim varakas täti haluaa auttaa nuorta perhettä oman asunnon hankinnassa. Silloin ei muutaman tonnin koroilla vuodessa ole merkitystä. Ihmisillä on monia syitä.
Vierailija kirjoitti:
Ja, det är helt lagligt. Den som motar räntan bör betala skatt på den.
Räntan kan justeras enligt överenskommelse och överenskommelsen behöver inte kräva bägge parters godkännande. När frågade banken senast om du godkänner deras räntehöjning?