Tuntuu ihan kauhealta olla yksin :(
Oon ollut oikeastaan koko aikuisikäni ajan äiti ja koko ajan on ollut jotain ohjelmaa ja vähintään yksi lapsista kotona. Nyt nuorinkin on jo täysi-ikäinen ja koti on niin hiljainen, että itkettää, ihan hirveä ikävä jokaista. Tottuuko tähän ikinä?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siihen tottuu. Ota koira, tai muu lemmikki.
Ja sitten se koira on yksin. Ei eläimiä noin itsekkäille
Ei kannata rakentaa elämäänsä lasten varaan, kun sitten käy noin. Itselläni kolme lasta ja huokaisin helpotuksesta, kun viimeinenkin lähti maailmalle. 25v toisista huolehtimista ja sen jälkeen ihanan kevyt ja huoleton olo, kun ei tarvitse enää kuin itsestään huolehtia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata rakentaa elämäänsä lasten varaan, kun sitten käy noin. Itselläni kolme lasta ja huokaisin helpotuksesta, kun viimeinenkin lähti maailmalle. 25v toisista huolehtimista ja sen jälkeen ihanan kevyt ja huoleton olo, kun ei tarvitse enää kuin itsestään huolehtia.
Et vissiin sitten kauheasti lapsiasi rakasta.
Elämää ei kannata rakentaa lasten varaan. Ne tulee jokatapauksessa alkamaan elää omaa elämää jossain vaiheessa.
Tottuuhan siihen. Netissä ei kannata viettää liikaa aikaa, tee asioita.
Miten sä pärjäsitkään ennen kun lapsia edes oli olemassa? Jos olet koko aikuisikäsi ollut äiti, et voi olla vielä edes vanha. Keksihän jotain tekemistä ja lähe pois kotoa välillä.
Jos siellä ei muita ole, niin ota joku kaveri asumaan yhdessä - tai vuokralainen. Siis kyllähän se on suuri muutos, kun koti on tyhjä ihmisistä 🙂
Älä ainakaan vingu yksinäisyyttäsi ja ikävääsi aikuisille lapsillesi. He eivät ole olemassa äitiään varten.
Tämä yksinolohan on ihan parasta. Voi tehdä mitä mieli tekee silloin kun huvittaa, eikä kukaan ole mäkättämässä, että perjantaina pitää imuroida. Sen voi tehdä lauantainakin tai jättää tekemättä, jos siltä tuntuu,
Olisi hyvä kun olisi mahdollisuus helppoon eutanasiaan.
Muutokset on toisille raskaampia kuin toisille. Mä otan kaiken tällaisen aina tosi raskaasti. Mutta, kaikesta on aina päässyt yli! Uuteen normaaliin tottuu eikä kohta sitä vanhaa aikaa osaa enää kuvitellakaan.
Eihän lapsia yksin tehdä. Suvuttomasti lisäännytä.
Lapsiparat joutuvat aikuisena kantamaan huolta ja hoitamaan äitinsä yksinäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata rakentaa elämäänsä lasten varaan, kun sitten käy noin. Itselläni kolme lasta ja huokaisin helpotuksesta, kun viimeinenkin lähti maailmalle. 25v toisista huolehtimista ja sen jälkeen ihanan kevyt ja huoleton olo, kun ei tarvitse enää kuin itsestään huolehtia.
Et vissiin sitten kauheasti lapsiasi rakasta.
Rakastan, mutta en ripustaudu. Minulla on oma elämäni ja heillä omansa. Ovat kaikki jo perheellisiä, eivätkä tarvitse enää äitiä viereen hössöttämään.
Vierailija kirjoitti:
Mites world of warcraft grindaus?
Wowi on ihan hirveän hidastempoinen. Grindaan muita pelejä
Vierailija kirjoitti:
Miten sä pärjäsitkään ennen kun lapsia edes oli olemassa? Jos olet koko aikuisikäsi ollut äiti, et voi olla vielä edes vanha. Keksihän jotain tekemistä ja lähe pois kotoa välillä.
Pärjäsin todella huonosti silloin. Tuskin olisin edes hengissä, jos en olisi saanut lapsia elämääni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksinolohan on ihan parasta. Voi tehdä mitä mieli tekee silloin kun huvittaa, eikä kukaan ole mäkättämässä, että perjantaina pitää imuroida. Sen voi tehdä lauantainakin tai jättää tekemättä, jos siltä tuntuu,
Onko siis lapset mäkättäneet sulle imuroimisesta?? Hyvänen aika sentään.
Ap
Kyllä siihen tottuu. Ota koira, tai muu lemmikki.