Pakotettu sosiaalisuus työpaikalla

Olen introvertti/ambivertti, joka viihtyy oikein hyvin pienissä noin 2-5 tutun henkilön porukoissa. Aloitin hiljattain uuden työn isossa firmassa, ja olen havainnut työpaikalla vallitsevan odotuksen sosiaalisuudesta ja nimenomaan isossa kymmenien henkilöiden joukossa viihtymisestä. Lähes kaikki yhteiset aktiviteetit (virkistyspäivät jne) järjestetään niin, ettei mielellään jakauduta pieniin ryhmiin vaan kaikki tulisi tehdä yhdessä laumana, mikä aiheuttaa minussa ahdistusta. Olen esim. taukotilassa iloinen ja sosiaalinen kun saan olla noissa mainitsemissani pikkuryhmissä, mutta hiljenen ja vetäydyn kun samaan tilaan vyöryy iso lauma häliseviä ja toistensa päälle puhuvista ihmisiä.

Itse työ on todella kiinnostavaa, mutta olen alkanut kokea voimakasta ulkopuolisuuden tunnetta kun jatkuvasti kannustetaan ryhmäytymään ja tulemaan livenä työpaikalle ihan vain "jotta voimme kaikki viettää aikaa yhdessä". Mieluiten olisin enimmäkseen etänä ja viettäisin lähipäivät oman tiimin kesken, mutta huomaan muiden suorastaan loukkaantuvan kun sanon asiasta. Olen luonteeltani ystävällinen ja kohtelias ihminen, mutta nuo pakotetut ja mielestäni perusteettomat sosiaaliset tilanteet ja etenkin suhtautuminen niistä kieltäytymiseen tuntuvat kuormittavan ja haittaavan työntekoani. Ymmärrän, että ulospäin suuntautuneet työkaverit saavat energiaa noista tilanteista ja ne ovat heille hyväksi, mutta en tiedä mikseivät he vuorostaan ymmärrä etteivät kaikki ole samanlaisia.

Kohtalotovereita?