Millainen maisema herättää sinussa jumalanpelkoa?

Kaupunkimaisemat koen karuksi, jos luonto on poissa ja ei ole talojen välissä lainkaan maisemaa jota katsoa.

Se pohjanmaan lakeus on kyllä ankeaa. Ainoastaan viljan kypsymisen aikaan on peltomaisema kaunista. 

Ei mikään. Miksi tyhjää pelkäisin?

Asun muualla mutta Etelä-Pohjanmaan lakeus on mun mielenmaisema usein riippumatta siitä mikä vuodenaika on. Aina antaa rauhaa mieleeni.

Syväkuru

Sveitsin alpit. Ne on jotenkin uhkaavia ja ahdistavia.

Kuopion tyhjä tori marraskuussa

Myrskyävä meri, jos en itse ole tukevalla maalla.

Outo kysymys, ei minkäänlainen maisema aiheuta jumalanpelkoa.

Vierailija kirjoitti:

Asun muualla mutta Etelä-Pohjanmaan lakeus on mun mielenmaisema usein riippumatta siitä mikä vuodenaika on. Aina antaa rauhaa mieleeni.

Etkö kaipaa järviä? Vai oletko seudulta, jossa oli järviä? Mua ahdistaa pohjanmaan alue, jossa olisi joku kapinen joki vain. 

Laavavirrat on aika pahan näköisiä. 

Lakeus, pellot ja maantie. Ei siinä järveä tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Kuopion tyhjä tori marraskuussa

Jännä juttu että minua voisi ahdistaa täysi tori. Se on vähän kuin kaaos ja siellä on hajuja, lokkeja.

Nyt aloin miettiä jotain vuoristoja. Ikävän korkeita paikkoja. Siltoja yli pohjattomien kuilujen. Hrrr.

ap

Avaruus

Jos tarkoitat kielikuvallisesti niin tulivuoren purkaus, tsunami, myrsky, ukkonen

Jos taas puhut ihan oikeasti jumalan pelkäämisestä niin ei mikään.

Eduskuntatalo.

Ehkä se onkin enempi saatananpelkoa kuin jumalan.

16, itse tykkään myrskyistä. Kotona on kiva kotoilla kun ulkona on hyrskynmyrskyn. 

Aloitus on jossain määrin implisiittinen, eli Jumalan, maiseman ja pelon voi käsittää kuten tahtoo, tarvitsematta eritellä sen tarkemmin.

Pilke silmässä näitä kirjoittelen.

Myrsky merellä tai isolla järvellä.

Vierailija kirjoitti:

Se pohjanmaan lakeus on kyllä ankeaa. Ainoastaan viljan kypsymisen aikaan on peltomaisema kaunista. 

Minun sielunmaisemani, tosin en ole Pohjanmaalta, mutta laajan peltoaukeaman laidalta, selän takana metsä ja edessä alati väriä vaihtava peltomaisema, tuttu ja turvallinen.