Onko läheisen kuoleman vuosipäivä aina vaikea?
Läheiseni kuoli vuosia sitten ja edelleen vaan tuntuu aina että vuosipäivä on vaikea. Onko se esim 10 tai 20 vuoden kuluttuakin?
Kommentit (11)
Ei mulle jää tuollaiset päivämäärät edes muistiin.
Äitini kuoli jouluna. Se on aina vaan vaikea aikaa. Tästä 15v aikaa. Äiti kuoli liian nuorena.
En muistele enää. Ihan samanlaisia päiviä kuin muutkin.
Siskon kuolemasta on aikaa lähemmäs 10 vuotta mutta silti kuoleman vuosipäivänä ja vuosipäivän lähestyessä mietin asiaa tosi paljon. En tiedä, onko vaikea oikea sana. Asia pyörii paljon mielessä, mutta pystyn kuitenkin elämään nykyhetkeäkin. Lähinnä se on sellaista että tavallaan elän uudelleen kaiken tapahtuneen päässäni. Muistan esimerkiksi tosi tarkkaan asioita miten kaikki tapahtui, millainen sää oli jne. Muistan jopa bussin numeron, millaiset istuimet bussissa oli sekä lentokoneen ja paikan missä istuin koneessa kun olin saanut kuulla siskon kuolemasta ja matkustin vanhempien luo.
Erityisen pahoja on ne vuodet kun vuosipäivä sattuu olemaan sama viikonpäivä kuin silloin. Silloin huomaan vilkuilevani kelloa ja ajattelen tosi paljon mitä tapahtui ja milloin. Siskon kuolema sattui myös juuri ennen pääsiäistä, joten pääsiänen tavallaan tuo asian uudestaan mieleen.
Riippuu kai henkilöstä mutta useimmilla tuo muuttuu päiväksi muiden joukossa muutamien vuosien sisällä
Ei kovin vaikea ainakaan enää, koska aikaa on kulunut jo niin paljon.
Ei.
Jos sinulle on, et ole "sujut" tapahtuneen tai edesmenneen kanssa. Epäselvyyksiä siis sinulla tapahtuneeseen.
Oma isä kuoli minun syntymäpäivänä. Isä oli iäkäs ja loppuaika oli vaikea, joten sinällään kuolema oli helpostus, mutta silti.
Riippuu varmaan siitä, miten läheinen vainaja oli ja missä vaiheessa surutyö on. Minun isäni kuoli yli 10 vuotta sitten eikä hänen kuolemansa välttämättä edes tule mieleen vuosipäivänä.
No just tänään mietin mun äitiä. Hän olis tänään täyttänyt vuosia, mutta kuoli juhannuksena 9 vuotta sitten. Ei se enää ole kipeä asia, kunhan tulee välillä mieleen. Ja jokaisena juhannuksena hänen kuolemansa jälkeen on kyllä ollut elävästi mielessä se, kun tieto kuolemasta tuli.
Ei ole enää. Pari-kolme vuotta kuolinpäivänä muistelin kuollutta läheistä, mutta sitten alkoi helpottaa, ettei enää ko. päivä ole ihan musta.