Koulumenestys enemmän kiinni älyllisyydestä vai ahkeruudesta?

Molemmat? Varsinkin toiseen asteeseen asti toisella voi paikata toista mutta kyllä se käy tiettyyn pisteeseen saakka korkea-asteellakin, siinä vaiheessa tosin tarvitsee molempia edes vähän.

Molemmin tavoin voi menestyä. Vaativissa matemaattisissa aineissa ei kyllä pelkällä ahkeruudella pääse kuin keskitasolle, vaikka lukisi niin, että saa makuuhaavoja. 

Äly. En vain kykene muuhun kuin amis tasoon, vaikka yrittänyt olen liikaakin. Olen ylioppilas ja insinööri opinnot meni päin helvettiä, vaikka kuinka olin ahkera. Ahkeruus on täyttä paskaa. Jotkut pääsee aivan viheltäen maisteriksi tai tohtoriksi. Kyllä älykkyys on ainoa joka ratkaisee.

Ei, rahasta.

Ahkeruudesta ehdottomasti.

Jos on liian tyhmä, niin ei opi mitään, vaikka kuinka yrittäisi.

Mutta toisaalta kukaan tuskin on niin älykäs, että ei joutuisi jossain vaiheessa ahkeroimaan.

Uskoisin että voi olla tarpeeksi älykäs siihen, että menestyy kohtuullisesti, vaikka ei käytännössä tee mitään. Jääpähän sitten kyllä potentiaali täysin hyödyntämättä.

Urheiluesimerkkinä joku tyyppi voisi olla maailman paras, mutta kun höntsäilee omaksi ilokseen, niin on moninkertainen Suomen mestari.

Molemmat. Tiedän sekä älyllä että ahkeruudella koulussa pärjänneitä.

Molemmat on hyödyksi, mm yliopisto-opinnoissa. Jossain perukoulussa ja eri amiksissa voi pärjätä ahkeruudella, mutta yliopistossa se tieto pitää tuottaa itse niin äly auttaa.

Ala-asteella sanottiin, että jos nyt on tullut numerot helpolla, niin yläasteella on jo pakko tehdä töitä. Yläasteella sanottiin, että jos nyt on tullut numerot helposti, niin lukiossa on jo pakko tehdä töitä. Ihan hyvin meni. Nyt olen AMK:ssa ja teen toki töitä, mutta kuitenkin aika vasemmalla kädellä ja keskiarvo lähemmäs 5. Joten minua on varmaan kannatellut äly, kun olen vähän laiska.

Normaali koti on myös erittäin tärkeä .

Epäilen, että tietyn tason älykkyys tarvitaan ja sen jälkeen kaikki on kiinni vain ahkeruudesta. Jos on tuota älykkyystasoa alhaisempi, niin sitten ei auta ahkeruus. Tietty on aineita joissa pelkkä ahkeruus riittää, mutta ei suinkaan kaikissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että ihminen olisi mikään idiootti. Saattaa osata sitten vaikka kädentaitoja ja oppia niitä helposti mutta teoria ei vaan onnistu.

Hyvä muisti/retentio puuttuu listasta. Sillä on todella suuri vaikutus opiskelumotivaation kannalta. Itse en jaksanut opiskella, koska mitään ei jäänyt mieleen hyvästä työmuistista huolimatta.

Älykkyys määrittää tietyn haarukan, jonka sisällä sitten ahkeruudella voi vaikuttaa menestykseen.

Molempia tarvitaan, mutta kaikista ei vaan ole jollekin alalle ,esim. jos ei vaan ymmärrä matematiikkaa. Eli älykkyys voittaa jossain kohtaa. Ei auta, vaikka miten yrittäisit jos et vaan tajua/ymmärrä, kapasiteettis ei riitä.

Ei kummastakaan, hyvä muisti vie toisia helposti eteenpäin.

Riippuu yksilöstä, älykkään ei tarvitse olla niin ahkera mitä tyhmemmän kaverin. 

Vierailija kirjoitti:

Äly. En vain kykene muuhun kuin amis tasoon, vaikka yrittänyt olen liikaakin. Olen ylioppilas ja insinööri opinnot meni päin helvettiä, vaikka kuinka olin ahkera. Ahkeruus on täyttä paskaa. Jotkut pääsee aivan viheltäen maisteriksi tai tohtoriksi. Kyllä älykkyys on ainoa joka ratkaisee.

Minä taas en ole ylioppilas ja insinööriopinnot meni vihellellen läpi. Muutamassa matemaattisessa aineessa pystyi helposti pitkittämään opintoja vuodella, ettei olisi valmistunut työttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteella sanottiin, että jos nyt on tullut numerot helpolla, niin yläasteella on jo pakko tehdä töitä. Yläasteella sanottiin, että jos nyt on tullut numerot helposti, niin lukiossa on jo pakko tehdä töitä. Ihan hyvin meni. Nyt olen AMK:ssa ja teen toki töitä, mutta kuitenkin aika vasemmalla kädellä ja keskiarvo lähemmäs 5. Joten minua on varmaan kannatellut äly, kun olen vähän laiska.

Tuohon voi sanoa, että jos opiskelet riittävän pitkälle, niin joudut tekemään töitäkin. Tunnen muutamia huomattavan älykkäitä ihmisiä, jotka ovat ovat päässeet peruskoulunsa ja lukionsa helpolla, eivätkä ole oppineet näin tekemään koskaan opiskeluissaan töitä. Niinpä he eivät saaneet yliopistotutkintojaan koskaan valmiiksi. Ei puuttuva tutkinto sinänsä yleensä mitään haittaa, jos työllisyystilanne on hyvä. Huonossa työllisyystilanteessa työnantajat mieluimmin valitsevat tasavertaisista hakijoista sen, jolla on loppututkinto, koska suoritettu loppututkinto osoittaa parempaa motivaatiota ja sitoutumista työtehtäviin.

Ei korkeankaan asteen tutkinnoissa kovin suurta älykkyyttä vaadi, sillä opintojen taso on mitoitettu keskimääräiselle älykkyydelle. Jos opinnot vaatisivat ylenmääräistä älykkyyttä, niin ei niihin saataisi opiskelijoita, koska älykkyys on kuitenkin rajallinen luonnonvara.