Viisasta ja analysoitua puhetta mieheltä

Olipa hyvä ja ajatuksia herättävä juttu.

Minun poikani on isätön isä, ja hyvä sellainen.

Hän kasvoi ilman isää 2 ja puolivuotiaasta, isää ei kiinnostanut. Olimme naimisissa mutta ero tuli ja mies häipyi tietämättömiin.  Mielenkiintoista oli, että kun poika oli armeijassa oli jonkun naisen kautta saanut selville poijan olinpaikan ja ottti häneen yhteyttä.  Täysin tuntematon nainen, ilmeisesti jostain kaivanut tiedon. Olivat tavanneet mutta poikaa ei vieras mies kiinnostanut.

Samalla kun häipyi mies, häipyi myös tädit, isovanhemmat ja kummi isän puolelelta.  Sitä en ymmärtänyt, lapsi nyt kuitenkaan ei ollut osallinen mihinkään. 

Sen huomasin että poika otti isän mallia minun isältäni jonka kanssa puuhailivat paljon mm. puutarhassa ja erilaisissa muissa hommissa. Ovat kovasti kiintyneet toisiinsa. Myös veljeni joka on lapsirakas oli omalta osaltaan täyttämässä tyhjiötä vaikka omia lapsia hänellä ei olekaan. 

Mielestäni pojasta kasvoi hyvinkin tasapainoinen ja hyvin sosiaalinen  mies. Nyt hänellä on oma poika jota silmin nähden rakastaa.

En hommannut meille mitään "isäpuolta" koska tiesin että se johtaisi vain pahaan oloon lapseni kannalta.  En esitellyt yhtäkään miestä hänelle kotona, eikä paljon kyllä kiinnostustakaan ollut vastakkaiseen sukupuoleen. Sormensa polttanut lapsi oppii varomaan tulta.

Nyt elän ja asun yksin, välit poikaan ja hänen perheeseensä on avoimet ja hyvät. Ketään en edelleenkään tähän kaipaa.