Itkeekö mies koskaan jos teille tulee riitaa?

Olen minä joskus itkenyt, muttei syy ole varsinaisesti ollut riita vaan oma ahdistukseni. Elämässäni on tapahtunut jotain ikävää ja olen siitä vaimolle avautunut. Vastaukseksi olen saanut empatian sijaan, toteamuksen, että kyllä se siitä.

Ei meillä riidellä koskaan niin, että karjutaan ja ovet lentää. 20vuotta yhdessä, eri mieltä kyllä ollaan. Eli ei itke. Toki ei minua itku haittaisi.

Itkee kyllä. Eikä tarvitse olla edes mikään iso riita, vaan riittää, että on tarpeeksi väsynyt tai arka paikka.

Mies on itkenyt kerran avioliiton aikana kun oli pahoillaan siitä miten luokkasi tunteitani. Eli harvoin itkee. Naimisissa yli 15vuotta.

Tulee tuosta "ovet lentää" lauseesta mieleen vähän kuin lentävä matto, lentävä ovi.

Olen kyllä oppinut millä saan miehen itkemään ja käytän sitä häikäilemättömästi hyväkseni kun haluan että mies lähtee hotelliin yöksi ja saan olla rauhassa. 

Ei tarvitse kun muistuttaa kuolleesta lapsesta vähän niin johan herkistyy.

Ei mies itke ja kaikkein vähiten jonkun naisen takia .

Noloa olisi menettää itsehillintänsä ja tyyneytensä naisen oikkujen vuoksi.

Pojilla menee siihen oma aikansa oppia, mutta se on osa sitä matkaa pojasta mieheksi.

Näin se vaan menee .

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä oppinut millä saan miehen itkemään ja käytän sitä häikäilemättömästi hyväkseni kun haluan että mies lähtee hotelliin yöksi ja saan olla rauhassa. 

Ei tarvitse kun muistuttaa kuolleesta lapsesta vähän niin johan herkistyy.

Kuolleet kakarat ei huuda yöllä. 👍

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä oppinut millä saan miehen itkemään ja käytän sitä häikäilemättömästi hyväkseni kun haluan että mies lähtee hotelliin yöksi ja saan olla rauhassa. 

Ei tarvitse kun muistuttaa kuolleesta lapsesta vähän niin johan herkistyy.

Tästä sen jälleen huomaa, että vain isät lapsiaan rakastaa,niitä kuolleitakin.

Naisten kylmäkiskoisuus ja tunteettomuus sekä itsekkyys näkyy tässäkin niin selkeästi. Tuoko on se oikea tapa kohdella miestä? 

Olen itkenyt, vaikka nyt ei koskaan sentään ovia paiskota tai toisia motkita turpaan... lähinnä sen takia, koska nainen saa omasta mielestään olla suuttunut, mutta alkaa kyllä vänkäämään siitäkin, jos minä suutun, tai osoitan jotain siihen viiteryhmään kuuluvia tunteita. Mieluummin patoan, ja ne tulee sitten itkuna ulos, kun ei jaksa enää yrittää. Noloa se on miehenä alkaa naisen edessä itkemään, mutta minäkin olen vain ihminen.

Kyllä hävettää näin vuosienkin jälkeen, että näin on päässyt käymään useamminkin. Nyt onneksi pystyn taistelemaan vastaan tarpeeksi kauan, oli sitten kyseessä suru tai viha. Eipähän pääse nainen enää lyömään, jos itsellä on vaikea tilanne elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä oppinut millä saan miehen itkemään ja käytän sitä häikäilemättömästi hyväkseni kun haluan että mies lähtee hotelliin yöksi ja saan olla rauhassa. 

Ei tarvitse kun muistuttaa kuolleesta lapsesta vähän niin johan herkistyy.

Tästä sen jälleen huomaa, että vain isät lapsiaan rakastaa,niitä kuolleitakin.

Naisten kylmäkiskoisuus ja tunteettomuus sekä itsekkyys näkyy tässäkin niin selkeästi. Tuoko on se oikea tapa kohdella miestä? 

Isäni oli suhteellisen kylmähermoinen hävittäjälentäjä ja ilmavoimien eversti. Hänkin herkistyi kyyneliin, kun sen aika oli.