Puoliso pettänyt luottamuksen, miten tästä eteenpäin?

Minulle selvisi, että vuosia sitten sopimamme asia (mikä oli tuolloin parisuhteen kriisin jälkeen minulle edellytys suhteen jatkamiselle) on ollutkin puolisolle täysin mitätön lupaus, ei muista koko asiaa, eikä ole toiminut sopimuksemme mukaisesti. Ei ole pettänyt, mutta minulle vakavuudeltaan saman arvoinen asia.

Nykyään suhteessa menee hyvin, mutta tuon asian tultua ilmi,  tuntuu kuin koko suhde olisi ollut vuosia valheellinen, perustunut väärille asioille ja matto olisi vedetty jalkojen alta. 



Tuntuu tosi vaikealta unohtaa asiaa, eikä puoliso ole halukas tekemään mitään asian korjaamiseksi. Tavallaan ymmärtää minua, mutta koska ei muista koko asiaa, ei koe voivansa tehdä enää mitään asialle. Koen myös ristiriitaa siitä, että muutoin meillä menee hyvin, mutta tuo asia ja sen ajatteleminen saa minussa aikaan todella voimakkaan surun, pettymyksen ja ahdistuksen ja aiheuttaa sen, että vetäydyn ja pitkällä tähtäimellä tämä etäännyttää meidät. 

 

Järjellä pystyn ajattelemaan, että koko suhteemme kestoon (18 vuotta yhdessä) ja muihin asioihin suhteutettuna kyse on suhteellisen pienestä asiasta ja tuntuisi täysin järjettömältä päättää muuten hyvä ja rakkaudellinen suhde tämän vuoksi. Tunnetasolla puhutaan kuitenkin niin valtavasta pettymyksestä ja tunnekuohusta, etten tiedä miten tästä pääsisi yli ja jos antaisin asian olla, tavallaan eläisin silloin arvojeni vastaisesti. 



Miten pääsen ulos umpikujasta? Ulkopuoliselle asiasta puhuminen tuntuu liian häpeälliseltä. Onko kellään kokemusta vastaavasta?