Lue keskustelun säännöt.
Tabuista suurin: mummo joka ei välitä
30.01.2024 |
Ilmeisesti aiemmin aloittamani keskustelu on jostakin syystä poistunut? Miksi ihmeessä?
Aiheena oli ja on edelleen mummo, jota ei kiinnosta olla mukana lastenlastensa elämässä. Ainoastaan kännykällä otetut kuvat kiinnostavat että niitä voi sitten esitellä tutuilleen ja antaa ymmärtää, että tekemisissä muka ollaan.
Muuten mummous hänelle on passiivista istumista sohvan nurkassa. Ei lue, ei leiki, ei käy kylässä, ei hoida, ei soita, ei ole kiinnostunut, ei harrasta yhdessä, ei vie leikkipuistoon, ei mitään. Paitsi ottaa kännykällään kuvia kerran kahdessa kuukaudessa että voi valheellisesti antaa aktiivisille ikätovereilleen ymmärtää, että kyllä hänkin niin kuin kaikki muut!.
Itse en voi ymmärtää miksi eläkeikäinen, kuolemaa lähestyvä ihminen ei halua rakentaa mitään sidettä omaan jälkikasvuunsa. Turha itkeä myöhemmin yksinäisyyttä vanhainkodissa jos ei itseäänkään nyt kiinnosta.
Kommentit (12)
Olen vasta keski-ikäinen enkä edes aikuisen lapsen äiti, mutta tulevaisuudessa voisin kuvitella olevani passiivinen mummo. Lapseni olen hoitanut yksin. Rakas, ihana lapsi. Tämä riittää minulle lapsiperhe-elämästä. Vanhana jos olen terve, niin muutan ulkomaille. Ja vaikken siellä koko vuotta tule olemaan, niin en ala lapsenvahdiksi enkä mummolaksi.
Aion elää itseäni varten silloin. Palvelut ostan. Lastani tietysti autan, jos hän jotain tarvitsee, mutta lapsenhoitopalvelujani minun huushollistani ei saa. Haluan siistin ja hiljaisen kodin. Ei lastenohjelmia, ei leluja, ei piirustuksia seinillä eikä pottaa vessassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi aloittaja ei käännä katsettaan viisaiden ja lempeiden isoisien puoleen? Miksi aina juuri naispuolisten pitäisi olla hoivaavia ja välittäviä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloittaja ei käännä katsettaan viisaiden ja lempeiden isoisien puoleen? Miksi aina juuri naispuolisten pitäisi olla hoivaavia ja välittäviä?
Juuri samaa ihmettelin. Aina ollaan vaatimassa ilmaista työtä naisilta. Ei koskaan miehiltä.
En ole itsekään mikään hoivamummu. Sain itse suunnittelemattoman lapsen, ja hankin strerilisaation sen jälkeen. En ole äitityyppiä, vaikka toki hoidin oman lapseni täysin kunnialliseksi kansalaiseksi. En kuitenkaan tunne mitään vetoa pikkulapsiin. Aikuisen lapseni kanssa olen tekemisissä kuten jonkun ystäväni kanssa, silloin kun molempia huvittaa. Pikkulapsia en aio enää hoitaa koskaan. Olen kohteliaisuudesta tekemisissä, vien lahjat silloin kun kuuluu, ja osallistun joihinkin perheen yhteisiin tilaisuuksiin. Kaiketi on tunnekylmä ihminen, mutta minkä minä tälle voin. Kohtelias ja ystävällinen olen, mutta sen kummempaa rakkautta en tunne.
Minun mummoni inhosi lapsia, joten me lapsenlapset emme olleet hänelle kovin tärkeitä. Kävin minä silti häntä hoivakodissa katsomassa suht usein. Se jotenkin kuului asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitiko isäsi sinua kun olit lapsi, ap? Jos ei, ehkä hänen olisi nyt aika korvata se hoitamalla lapsenlastaan. Otapa asia puheeksi.
Ei tullut mieleesi, että sitä kuolemaa lähestyt itsekin. Tai se sinua. Mumma on omat lapsensa hoitanut, nyt on sinun vuorosi hoitaa omasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kuusi vuotta töissä vanhainkodissa eikä siellä käynyt melkein ketään omaisia. 34-paikkainen osasto ja kolmella oli aktiiviset omaiset. Yksi soitti ulkomailta kerran kuukaudesaa. Lisäksi muutamat kävi joulun alla. Siinä se.
^
Tuo siis kommenttina siihen, että ne lapset ja lapsenlapset olisi joku vanhuuden tuki ja turva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhuudesta tietämättömälle. Vanhana on aina yksin jos asuu yksin eikä ole puolisoa. Vanhainkodissa on paremmin omanikäistä seuraa eikä ihan totaalisen yksin.
Itselleni olisi omanikäisten seura tärkeämpää kuin lasten. Lasten jutut ja leikkiminen ei ole koskaan kiinnostanut.
Mielestäni juuri tämän asian ei pitäisi olla tabu. Tunnen monta oman ikäistäni +60 naista, joista osa vielä työelämässäkin ,jotka kokevat samoin kuin tuo eräs itseään tunnekylmäksi kutsuva henkilö. Omat lapset on hoidettu kunniallisesti aikuisiksi, ja nyt omat ikääntyvät vanhemmat vaativat entistä enemmän työtä ja huomiota, koska vanhustenhoito on Suomessa nyt todella huonolla tolalla. Mihinkään hoitolaitokseen ei ole asiaa ennenkuin on täysin vuoteeseen hoidettava , yksityinen palvelukoti asuminen maksaa 5000-6000 euroa kuussa, joten erittäin harvalla on tuollaiseen varaa. Myös kotiin ostettavat palvelut maksavat eivätkä ole kaikille pienipalkkaisille lainkaan mahdollisia ostaa.
Ja jos pitää valita avuton vanhus tai nuoret, terveet 1 -2 lapsen vanhemmat niin kyllä nuo omat iäkkäät,turvattomat vanhemmat ajavat edelle. Ja kai sitä itselleenkin voisi jo pitkän työelämän ja lasten kasvatuksen jälkeen sitä kuuluisaa omaakin aikaa jo saada. En itse myöskään ole mitään äitityyppiä, enkä ikinä ole mitään leikitys - tai muita lasten kanssa touhuttavia asioita jaksanut touhuta, en nyt ainakaan enää tässä iässä. Jos hankitte lapsia, lähtökohtaisesti pitää ymmärtää, että itse ne on myös hoidettava ja elätettävä. Sehän se vanhempien velvollisuus juurikin on.
Ei mikään tabu, myös tällaisia isiä ja äitejä on. Oma äitinikin oli sellainen, joka ei pitänyt lapsista.
Tärkeintä kai, että lapsen elämässä olisi edes yksi välittävä aikuinen. Minulle se oli isäni äitipuoli, jota tosin näin aivan liian harvoin.