"Minä en jaksa enää - Aino katkaisi välit äitiinsä " Voisiko joku kertoa, mitä IL:n PLUS-jutussa kerrotaan?

Up

Älä rottaile, vaan osta lukuoikeus kun kerran artikkeli kiinnostaa.

Ainon lapsuus ei ollut pelkkää kärsimystä, eikä hän pidä äitiään pahana ihmisenä. Silti hän tiesi jo lapsesta saakka, että jokin hänen äitinsä käytöksessä oli pielessä.

Linda Rantanen

Tänään klo 10:07

Minä en jaksa enää. Nyt riittää.

Ajatus pyyhkäisi hyökyaallon lailla Ainon yli.

Hän luki äidiltä tulleen viestin vielä uudelleen ja käsitti, että raja oli viimein tullut vastaan. Hän esti äitinsä mahdolliset yhteydenotot. Hän ei halunnut enää yhtään viestiä, ei enää yhtään soittoa.

"Äidin sanoissa oli aina piilossa terävä särmä, joka sai Ainon tuntemaan itsensä pieneksi ja näkymättömäksi. Äiti oli mestari sanojen käyttämisessä: hän osasi kehua ja loukata samalla lauseella, jättäen Ainon hämmentyneeksi ja epävarmaksi. Jokainen puhelu, jokainen viesti oli kuin miinakenttä, josta Aino yritti selvitä ehjin nahoin.

Tänään, äidin viimeinen viesti oli kuin viimeinen pisara, joka sai maljan vuotamaan yli. "Oletko taas laihduttanut? Näytät niin... terveeltä." Sanojen välissä oli myrkyllinen sävy, joka sai Ainon sydämen tykyttämään raivosta ja surusta.

Mutta tänään Aino oli päättänyt: ei enää. Hän oli kyllästynyt olemaan pelkkä sivuhahmo omassa elämässään, näyttelijä äitinsä kirjoittamassa näytelmässä. Hän päätti katkaista siteet, jotka sitoivat hänet myrkylliseen menneisyyteen.

Aino aloitti uuden päiväkirjan, johon hän kirjoitti unelmansa ja pelkonsa, toiveensa ja haaveensa. Hän kirjoitti kirjeitä äidilleen, joita hän ei koskaan lähettänyt, purkaen vuosien painolastin sanoiksi. Jokainen sivu, joka kääntyi, oli askel kohti vapautta.

Hän myös päätti kohdata pelkonsa. Aino ilmoittautui äärimmäiseen seikkailulajien kurssille, jossa hän hyppäsi laskuvarjolla ja sukelsi syvyyksiin. Jokainen hypy oli kuin symbolinen irtiotto menneisyydestään, jokainen sukellus syvemmälle omaan itseensä.

Sitten tuli päivä, kun Aino kohtasi äitinsä kasvotusten. Hän oli valmistautunut tähän hetkeen, harjoitellut sanojaan ja vahvistanut mieltään. Kohtaamisessa oli sähköä ilmassa. Aino seisoi lujana, katsoi äitiään suoraan silmiin ja sanoi: "Minä olen oma itseni, enkä enää anna sinun määritellä, kuka minun pitäisi olla."

Äiti yritti vastata, mutta sanat eivät enää tavoittaneet Ainon sydäntä. Aino oli vapaa. Hän oli päästänyt irti menneisyydestä, joka oli pitänyt häntä vankinaan.

Ainon tarina on kuin tuhkan keskeltä nouseva fenix-lintu, symboli siitä, että jokainen meistä voi löytää voimansa ja nousta yläpuolelle myrskyjen, jotka ovat meitä koetelleet. Se on voimakas muistutus siitä, että elämässä on aina mahdollisuus uuteen alkuun, riippumatta siitä, kuinka syvällä olemme olleet."

Vierailija kirjoitti:

Ainon lapsuus ei ollut pelkkää kärsimystä, eikä hän pidä äitiään pahana ihmisenä. Silti hän tiesi jo lapsesta saakka, että jokin hänen äitinsä käytöksessä oli pielessä.

Linda Rantanen

Tänään klo 10:07

Minä en jaksa enää. Nyt riittää.

 

Ajatus pyyhkäisi hyökyaallon lailla Ainon yli.

 

Hän luki äidiltä tulleen viestin vielä uudelleen ja käsitti, että raja oli viimein tullut vastaan. Hän esti äitinsä mahdolliset yhteydenotot. Hän ei halunnut enää yhtään viestiä, ei enää yhtään soittoa.

 

"Äidin sanoissa oli aina piilossa terävä särmä, joka sai Ainon tuntemaan itsensä pieneksi ja näkymättömäksi. Äiti oli mestari sanojen käyttämisessä: hän osasi kehua ja loukata samalla lauseella, jättäen Ainon hämmentyneeksi ja epävarmaksi. Jokainen puhelu, jokainen viesti oli kuin miinakenttä, josta Aino yritti selvitä ehjin nahoi

         Täyttä paskaa.  Aino on just se yliherkkä, pohjimmiltaan negatiivinen nainen, joka näkee kaikissa sanomisissa ja vieteissä piilomerkityksi ja arvostelua itseään ja elämäänsä kohtaan.

Vaikka tollaselle ihmiselle sanois mitä vaan, vaikka kehuisi häntä, hän kokisu senkin niin, että häntä vihataan, aliarvostetaan.

Vierailija kirjoitti:

Ap, en taatusti kerro.

Maksa itse omat uutisesi. Niin minäkin teen.

Miksi minun uutiset niin useille täällä sitä vinkuville.

En ole teitä rikkaampi.  Olen sairaseläkkeelle ja koska en pysty liikkumaan kuin vain pyörätuolilla, luen paljon lehtiä.

Tilaan Italehden Plus, Helsingin Sanomat digi, Aamulehden digi, 

Kalevan digi, Tiede-lehden.

Makssahan se, mutta en käy teattereissa, elokuvissa, ulkomailla, enkä juuri kotimaan matkoillakaa.

Lisäksi minulla käy kirjaston kotipalvelu tuomassa kirjoja. Se vaihtaa kirjat kuukauden välein.

Pitäisko minun siis kustantaa vielä maksumuurit tämän palstan laiskoille, työtä pelkääville lusmuille?

Lusmuilijoille.

Jos ja kun Venäjä joskus hyökkää Suomeen tai tulee muu kriisi sinä jäät yksin kämpillesi digitilaustesi ja sähkön katkettua. Kukaan ei auta sinua.

Höpön höpöä koko Ainon juttu.

Ja miksi  pitää mainostaa ja kehua että on katkaissut välit äitiinsä?

Monilla saatta olla huonot välit äitiinsä tai isäänsä, mutta eivät he niistä huutele lehtien palstoilla, tai kerro työpaikoillaan miten paska suku ja vanhemmat minulla on.

Nuo ovat asioita, joita ihmiset häpeää, eivätkä kuuluta niitä ympäri maailmaa.

Aino teki oikein ja äidin pitäisi katsoa peiliin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, en taatusti kerro.

Maksa itse omat uutisesi. Niin minäkin teen.

Miksi minun uutiset niin useille täällä sitä vinkuville.

En ole teitä rikkaampi.  Olen sairaseläkkeelle ja koska en pysty liikkumaan kuin vain pyörätuolilla, luen paljon lehtiä.

Tilaan Italehden Plus, Helsingin Sanomat digi, Aamulehden digi, 

Kalevan digi, Tiede-lehden.

Makssahan se, mutta en käy teattereissa, elokuvissa, ulkomailla, enkä juuri kotimaan matkoillakaa.

Lisäksi minulla käy kirjaston kotipalvelu tuomassa kirjoja. Se vaihtaa kirjat kuukauden välein.

Pitäisko minun siis kustantaa vielä maksumuurit tämän palstan laiskoille, työtä pelkääville lusmuille?

Lusmuilijoille.

 

Jos ja kun Venäjä joskus hyökkää Suomeen tai tulee muu kriisi sinä jäät yksin kämpillesi digitilaustesi ja sähkön ka

        Mitäpä se haittaa. Olen jo 70 vuotias, ovi auki ikuisuuteen

      on koko ajan avoinna.  En minä evakkoon edes lähtisi

       Ja kotiapua olen saanut tähänkin itse maksamalla.

        Enhän minä pysty edes katossa olevaan valaisimeen

       lamppua vaihtamaan.