Lue keskustelun säännöt.
Muutan korpeen -haaveet. Ymmärrätkö?
24.01.2024 |
"En ymmärrä ollenkaan tuota muutan korpeen -haavetta. Ihminen tarvitsee myös muita ihmisiä."
Kommentti toisesta ketjusta.
Itse asun "korvessa" enkä voisi asua muuten. Mutta on minulla ihmisiä elämässäni. Puoliso. Lapset jotka asuu omillaan muilla paikkakunnilla, samoin vanhemmat ja muutamat ystävät. Työkaveritkin, vaikka etätyön takia heitä tapaa harvoin. Naapurin kanssa kyläillään pari kertaa vuodessa.
Että onhan niitä ihmisiä vaikka ei heitä päivittäin tapaa. Mutta korvessa asuessa ei tule tavattua sellaisia ihmisiä, joita ei halua tavata. SE on iso plussa, siksi en koskaan enää muuta kaupunkiin.
Kommentit (6)
Kolmekahdeksan vuotiaana, haaveilin hetken ostavani jostain napapiirin pohjoispuolelta halvan kämpän ja erakoituvani sinne. Syynä oli niin monet epäonnistuneet parisuhde yritykset. Siellä olisin sitten tappanut itseäni hitaasti kuuntelemalla musiikkia, soittamalla itse ja viinaa juoden.
Toisinaan tuo kuulostaa vieläkin hyvältä suunnitelmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aspatyö, todellakin ymmärrän. Kokeilin puhelinaspaa ja 8 kuukauden jälkeen olin suunnitellut 9 hehtaarin korpitontin, jonka keskimmäisen hehtaarin korpimökin tornista ammutaan lähelle yrittävät, alkuun suolapanoksilla.
Todellakin ymmärrän ja asun itsekin monen mielestä korvessa (eli taajaman ulkopuolella). Viihdyn hyvin kotona, ei tee mieli reissata mihinkään jos on vapaata. Töissä näen muutaman kerran viikossa työkavereita, muita kavereita satunnaisesti. Mies ja eläimet löytyy. Olen täysin tyytyväinen tilanteeseen, enkä missään nimessä haluaisi kaupunkiin. Olen Helsingistä kotoisin alunperin.
Läheisriippuvaisen ekstrovertin puhetta sellainen. En minä ainakaan tarvitse muita ihmisiä mihinkään ja olen ihan täysin järjissäni. Jos seuraa kaipaa niin kotieläimet sopivat siihen rooliin paremmin kuin veemäiset ihmiset.
Suomessa on vuosisatoja asuttu korvessa. Ja yhtäkkiä joku väittää että ihmisten pitäisi olla hyperaktiivisia kaupunkilaisia ja 24/7 sosiaalisia, aamusta iltaan. Ehkä se kaupungissa asuvakin etsii terveyttä ja omaa tahtia.
Ymmärrän hyvin, vaikka itse en korvessa asukaan. Olen kuitenkin asunut toistakymmentä vuotta, enkä pitäisi sitä yhtään huonona ratkaisuna nytkään.
Tosin en asunut yksin vaan perheen kanssa, meillä oli viisi lasta ja vanhemmat, naapurissa bonusisovanhemmat. Mutta "kirkolle" ( ja esim. siis kouluun) oli 20 km.
Jotenkin outoa myös se, että on oltava niin ehdoton toisia kohtaan. Jos ei itse halua asua korvessa, niin miksi on niin vaikea ymmärtää muita. Minäkään en haluaisi asua esim. Helsingissä, mutta täysin ymmärrän, että siellä on hyvä joillekin muille ja juuri oikea paikka asua.