Asun ulkomailla töiden vuoksi ja soittelen vanhempieni kanssa kerran viikossa tai harvemmin. He ovat yli 70-vuotiaita.
Olen pistänyt merkille, että heillä vaikeuksia hahmottaa omaa ikäänsä, kun juttelevat minulle kuin pikku lapselle. Varoittelevat asioista ja minunhan pitäisi olla heistä huolissaan. Muuttuvat pahemmiksi, jos kehun heitä että hyvä kun ette tarvitse kävelykeppiä tai rollaattoria. Äitini on 79v ja sanoo olevansa nuori. Mahtaako verrata itseään 90-vuotiaisiin. Osaavat olla rasittavia. Näen heitä noin neljä kertaa vuodessa, kun tulen Suomeen. Muilla vastaavia kokemuksia omista ikääntyneistä vanhemmista?
Kommentit (5)
Jos he ovat hyväkuntoisia ja muisti pelaa, miksi sinun pitäisi olla heistä huolissasi? Kunto merkitsee enemmän kuin ikä, jotkut elävät kotonaan yli satavuotiaiksi.
Olen ap ja molemmilla vanhemmilla olen huomannut muistamattomuutta ja asioiden sekoittamista. Varsinkin äitini on huonokuntoisempi.Heillä ei ole ystäviä lähellä joten ovat aika pitkälti kahdestaan ympäri vuoden, näkevät pikkusiskon lasta, joka käy heitä auttamassa kerran kuukaudessa.
Sinulla ei taida olla omia lapsia? Vanhemmat on aina vähän huolissaan lapsistaan vaikka hautaan saakka.
Minäkin asun ulkomailla, puhun äidin kanssa kerran viikossa ja viestittelen satunnaisesti, isän kanssa harvakseltaan, äiti pitää sen ajantasalla mun kuulumisista.
Mun vanhemmat puhuvat mulle kuin aikuiselle puhelimessa mutta Suomessa käydessä muistuttavat jatkuvasti että muistan lukita oven, sammuttaa kahvinkeittimien, pukea lämpimästi ja kohtelevat muutenkin kuin teiniä. Otan sen välittämisenä vaikka välillä onkin vähän rasittavaa.
up