Työni ei kiinnosta - uskaltaako jäädä tyhjänpäälle?
Tilanteeni on sellainen että olen kolmekymppinen, ihan ok:sti tienaava toimistotyötä tekevä ihminen. Ongelmani on kuitenkin se että tämä työni ei anna minulle oikein mitään muuta positiivista kuin rahaa. Pärjään työssäni varmaankin kohtalaisesti, mutta työni ei kiinnosta minua oikeastaan yhtään. Silti olen työstäni koko ajan stressaantunut ja ahdistunut.
Ongelmaton asia ei olisi mutta olen vakavasti alkanut pohtimaan irtisanoutumista. Jos itse irtisanoutuisin niin tiedän että joutuisin karenssiin ja olisin kolme kuukautta saamatta rahaa mistään. Säästöjä on sen verran että talouteni kyllä tämän kestäisi siihen asti että ansiosidonnainen alkaisi. Kysymys olisi kuitenkin että mitä sen jälkeen? Loppuelämäkseni en haluaisi työttömäksi jäädä mutta haluaisin tehdä jotain stressittömämpää työtä ainakin hetken ja mahdollisesti sen jälkeen työtä joka edes vähän kiinnostaisi. Tiedän että suuri osa tuntemistani ihmisistä pitäisi varmasti minua hulluna koska lähtisin ns hyvästä työpaikasta mutta en tiedä onko kaikki mitattavissa rahassa. Perhettä minulla ei ole joten muita ihmisiä ei varsinaisesti tarvitsisi ajatella.
Mitä olette mieltä? Onko joku tehnyt näin? Onko asia kaduttanut jälkeenpäin?
Kommentit (7)
Äidillä sama. Tekee päiväkodissa työtä rahan vuoksi. Että saa laskut maksetuksi. N29
Itsellä on aika monta tuttua sossutuella, ja hyvin ne näyttää pärjäävän . 540€ sossutuesta käyttävät 400 päihteisiin. Varastoduunarilla jos on 500-600 €/kk niin ei se korvaa menetettyä vapaa-aikaa. Henkisesti köyhä/addikti pitää olla jos ei harrastuksia keksi , kuten koululaiset 13v aikanaan .
Etsi samalla työtä kun teet tuota työtä, vai nyt jo ajattelit jäädä kortistoon? Sit kun löydät töitä, sovitte aloitusajankohdan ja sanot itsesi irti.
Vierailija kirjoitti:
Ja et voi hakea muihin töihin koska..?
Ainahan sitä voi hakea, muttei välttämättä saa. Minäkin hain yli kaksi vuotta ihan turhaan.
Mä hakeuduin työterveyteen. Ei kyse työn sisällöstä vaan huonosta johtamisesta jne. Haluan saada voimavarani takaisin. Sellaisen asenteen että työhön ei minua lannista. Voimia hakea uutta työtä silläkin uhalla, että menee vielä huonommaksi. Jos et suuresti kärsi etkä pelkää töihin menoa, itke monta kertaa päivittäin niin jatka ja hae koko ajan uutta työtä.
Ja et voi hakea muihin töihin koska..?