2007 yrityksen aloittajat viikko 2->

Doodels: Muistan esikoisen kohdalta ihan samat ajatukset. Vauvaa yritettiin ihan tosissaan ja kun sitten se ensimmäinen positiivinen testi tuli, menin ihan paniikkiin. Mietin, että olen ihan liian nuori ja mites opiskelut (oli vielä kesken) ja miten talous jne. Myöhemmin tämä raskaus osoittautui tuulimunaksi ja se oli ihan kamala paikka. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta, olin varma, että kaikesta selvitään kunnialla. Yhdet menkat piti odottaa, että saatiin alkaa uudelleen yrittää ja heti tulikin uusi plussa. Sitten olo olikin jo paljon seesteisempi. Toki epävarmuus nosti päätään vielä monesti raskausaikana, mutta kaikki meni hienosti. Saatiin ihana poika ja opiskelut pystyi suorittamaan siinä sivussa loppuun ja taloudellisesti pärjättiin hyvin.



Tuo rahakysymys on vähän itsestä kiinni. Pitää hieman tarkastella omia kulutustottumuksia ja pakostikin se elämä muuttuu niin paljon lapsen myötä, että myös rahankäyttö muuttuu. Enää ei pääse leffaan, ravintolaan tms. niin helposti. Mieluusti viettää aikaa kotona vauvan kanssa.



Hienosti teillä sujuu usko pois =) Minulla ei ole vieläkään vakipaikaa töissä ja itse asiassa olen etsimässä uutta työpaikkaa. Siitä huolimatta halutaan toinen lapsi.



Sitten vähän omista tämän hetkisistä fiiliksistä. Vähän on ollut kuvottavaa oloa, mutta en halua ajatella, että se johtuisi mahdollisesta raskaudesta. Olen kai syönyt huonosti tai jotain. Joku aamuyö heräsin siihen, että melkein tuli oksu. Pahaolo meni kuitenkin ohi eikä tarvinnut edes oksentaa.



On sellainen olo, että menkat alkaa ensi viikolla (ei tarvisi). Toivottavasti olen väärässä näiden tuntemuksieni kanssa. Tuossa ensi viikon alussa niiden pitäisi alkaa. Testaan loppuviikosta, jos ei mitään kuulu tai näy.



Yritysonnea kaikille.



Lillis kp21/27-28

Meillä alkaa yritys olla tämän kierron osalta ohi - tuloksena virtsaputkentulehdus. Sama vaiva iski, kun esikoista tehtiin. Parin viikon päästä menen jälkitarkastukseen, ja voisivat varmaan samalla tehdä raskaustestin. Niillä nurkilla pitäisi menkkojenkin tulla jos ovat tullakseen (toivottavasti ei).



Nyt ei kyllä ole mitenkään supefiilikset. Esikoista kun tehtiin, niin oltiin mökillä häämatkalla ja juhannusta viettämässä. Oli romanttista, ihanaa läheisyyttä ja muutenkin kotoisaa. Nyt taas ei yhtään ehditä rauhoittua ja nauttia toisen seurasta, ja homma maistuu aikaslailla puulta, jopa miehenkin mielestä! Mies kommentoi, että toivottavasti tärppää heti, että voidaan taas vaan rakastella.



Minä ole töissä taloushallinnossa, ja näin tammikuussa tilinpäätöstä tehdessä työpäivät venyy lähes 12-tuntisksi, esikoinen on aloittanut päiväkodissa, ja mieskin palannut hoitovapaalta töihin. Ollaan väsyneitä, ja illalla huvittaisi lähinnä käydä nukkumaan, mutta ei, kun jouluna oli niin ihana ajatella, että kohta ehkä taas olen raskaana.



Anteeksi tilitykseni. Kyllä se taas tästä. Tsemppiä kaikille!

Mä olen miettinyt ihan samoja juttuja!



Me ollaan samanikäisiä ja näköjään juuri samassa tilanteessa, mullakaan ei vakiduunia. Kyllä noi jutut mietityttää. Oon just valmistumasta koulusta, ja tykkään kovasti siitä mitä teen. Pelottaa hirveästi, että miten saan töitä sitten mammaloman jälkeen, jos sellainen nyt edes tulee. Silti epätoivon hetkinäkin tiedän, että haluan enemmän kuin mitään muuta olla äiti, ja ennen kaikkea saada yhteisen perheen ihanan mieheni kanssa.

Kyllä kaikki jotenkin teilläkin suttaantuu, älä huoli! :)

Niin toi äskeinen oli tarkoitettu Doodelsille. Ihan vielä en täysin hallitse tätä hommaa...

(punastuu) :)

Kivaa, kun oli jo uusi ketju meille... Ja löytyi vielä ihan etusivulta. ;)



Samanlaisia ajatuksia taisi olla mullakin silloin, kun esikoista yritettiin.. Monet kysymykset pyöri päässä, että miten se tulevaisuus sit menee pienen kanssa.. Mutta niin sen on vaan saanut todeta, että siihen vauva-arkeen vaan tottuu niin nopeasti, ja oppii ajattelemaan asiat (esim. ajankäytön, rahankäytön, jne) uudella tavalla.. Eikä enää osaa kuvitellakaan elämää ilman sitä omaa lasta! :) Mullakin oli siis opinnot kesken, kun poikamme syntyi (ja on edelleen, kesällä pitäis valmistua..), ei mistään vakiduunista tietoakaan ja ikääkin 22 vuotta. Toki se oli meillä ainakin ihan elinehto, että mies on töissä ja tienaa sen verran, että saadaan lainat lyhennettyä ja toimeen tullaan...



Eikä ne ajatukset ole sinänsä hirveästi mihkään kaikonneet, nyt toista lasta toivoessa ne on vaan joiltain osin erilaisia. Lähinnä se mietityttää, että kuinka sitä sit jaksaa kahden pienen lapsen kanssa? Ja tietty ne omat työnäkymät vähän pelottaa kans.. Kahden pienen lapsen suht. nuori kotiäiti kun ei taida olla ihan siellä työnantajien toivelistalla..? :P



Mutta näin... Täällä elellään nyt kp 8/28-?, ja oviksen pitäis olla vissiin joskus ens viikolla. Tosin tuo 28 päivää oli pillerikierto, eikä mistään luonnollisesta kierrosta ole tietoakaan (sellainen kun mulla on viimeksi ollut vuosi sitten, eikä vielä kunnon kuukautiskiertoa synnytyksen jälkeen..). Mutta greippimehua lipitetään, ja jos nyt joka toinen päivä koittais mieheltä saada vongattua... ;-D

Tuli tuosta meikon greippimehusta mieleen että mitäs hyviä raskautumiskikkoja teillä lapsellisilla olisi antaa, niin siis seksin lisäksi ;)

Menkat loppu ja kävin kuitenkin tänään neuvolassa raskaustestissä sen keskenmenon takia. Testi oli nega ja nyt sitten oikein luvan kanssa yrittämään.



Joskus yrittäminen voi tuntua puulta, mutta hellyydestä ja erotiikasta ja läheisyydestä ja hyväilyistä... en suostu luopumaan millään! Ajattelen niin, että rakastelulla on nyt lisänä toinen päämäärä, mutta kyllä siitä tarttee silti nauttia.



Painoa yritän pudottaa, joten saa nähdä onko sillä vaikutusta raskautumiseen. Varmaan helpommin sujuis odotusaika jos ei ois näin paljoa ylimääräistä jo entuudestaan.



Tunnelmat on sekavat, jotenkin tuo keskenmeno sotkee ajatuksia, sitä alkaa miettimään, että enkö ole ollut tarpeeksi hyvä äiti pojalle, kun ei toista saanut... Järjellä kyllä tiedän ettei siitä ole kyse, mutta tunneihmisellä tunneihmisen ajatukset.



Tärppejä toivon kaikille!!!!

Katsoitteko eilen sen Nelosen dokumentit Sikiöstä syntymään vai mikäs nyt olikaan. Naureskeltiin miehen kanssa että jopas tuli sopiva dokkari kerrankin :) Dokkarin jälkeen mies totesi että hän taitaa sittenkin jättää sen synnytyksessä mukana olon väliin. Puolileikillään hän sen sanoi mutta ei leikkiä ilman totuutta... Minun mielestäni nuo näytetyt synnytykset oli jotenkin pliisuja ja helppoja (korjatkaa kokeneet jos olen väärässä), miehenihän saa kamalat traumat kun pääsemme itse tositoimiin (verta, limaa, hikeä ja suolenpätkiä...) Minua itseäni ei enää niin kamalasti pelota synnytys (tai siis ainakaan vielä) mutta totta kai huoletta repeämät yms. joita tuntuu sattuvan todella usein. Miten teidän miehet ovat suhtautuneet synnytykseen mukaan tulemiseen?

Mullakin hetki aikaa kirjoitella ennen kuin lähden töihin. Pojan vein jo hoitoon, että pääsee muiden mukanan syömään ja päiväunille.



Eilinen dokkari: Oli ihan mielenkiintoinen. Kerrottiinko siinä muuten jossain vaiheessa miten sille naiselle kävi, jonka sikiö oli kokonaan turvonnut? Piti viedä poika välillä potalle ja olin hetken pois telkkarin äärestä.



Synnytyksestä: Itse asiassa mun mielestä tuossa eilisessä dokumentissa synnytykset oli aika totuuden mukaiset tai tietenkin oli =) Mutta siis tarkoitan sitä, että ei se ole kamalaa huutamista, verta ja suolenpätkiä. Verta minusta muistaakseni tuli enemmän, mutta otin itsekin epiduraalin ja se vie kivut pois. Ainoa huono puoli epiduraalissa on se, että vie tehoa ponnistuksilta. Ei oikein myöskään tiennyt koska olisi pitänyt ponnistaa. Minulla esikoisen synnytys kesti yhteensä 13 tuntia, josta ponnistin alle varten, joten kai sitä sitten vaan luonnostaan osaa synnyttää =) No vielä ei olla ihan siinä vaiheessa, että pitää alkaa synnytystä jännittämään, onneksi.



Omasta olosta: Nyt olen jo lähes 100 prosenttisen varma, että menkat alkaa. Olen kiukkuinen kuin ampiainen ja mahaa vääntää. Ensi kierrossa sitten parempi onni, vaikka vielä pieni toivon hippu itää minussa.



Pitäis kai mennä meikkaamaan, että on ihmisen näköinen töissä. Kurkkukin on kipeä ja pelkään, että taas iskee angiina.



Lillis

Kauhea tuuli ulkona, ei viiti nenää parveketta pidemmällä laittaa. Poika nukkuu vaunuissa päikkäreitä niin mulla oli aikaa listata meidät :) Pistän sen tohon erikseen mukaan niin voi jokainen käydä tarkistamassa omat tiedot ja antaa parannus ehdotuksia. (Tai ainakin yritän)



En nähny eilen dokkaria vaikka meinasin sen kattoa, poikaa piti nukuttaa pikkasen pidempään ku oli 40 asteen kuumeessa. Onneks lääke rupes vaikuttaa 22 aikoihin ja nukkukin sitten koko yön putkeen.

Ittellä on taas lämpönen olo, liekkö tarttunut pojalta.



Synnytyksestä: esikoista synnytin 13 tuntia joista ponnistus oli reilu tunti, siinä vaiheessa meinas usko loppua ja lopuks avitettiin imukupilla. Olihan tuolla kyllä kokoakin 4042g pää 36cm. Mies oli mukana synnytyksessä ja tulee muihinkin mukaan :) ite pelkäs pyörtyvänsä siellä mutta ei onneks kertonu sitä mulle etukäteen, pystyssä kuitenkin pysy.



Ei pysty sanomaan mitään tästä kierrosta ei mitään tunteita suuntaan tai toiseen. Esikonkaan kohdalla ei kyllä mitään tunteita ollu ennen 12 viikkoa. Ja menkkoja en oo oikeestaan koskaan tuntenu etukäteen ne on aina vähän yllätyksenä...



Kiti kp 26/?? (ennen synntystä 27 viimeks 36)

Tässä olemme me jotka olemma yrittämässä vauvaa vuodelle 2007



-marissa- 01/07 toinen lapsi, lapsi -06

72oinas 05/06 kolmas lapsi, lapset -00, -02

Afu-82 /07 ensimmäinen lapsi ?

alli78 11/06 kolmas lapsi, lapset -00, -01

Debi75 01/07 ensimmäinen lapsi

Doodels 01/07 ensimmäinen lapsi

ellaelmeri 01/07 toinen lapsi, lapsi -04

eppuliina 01/07 toinen lapsi, lapsi -02

Ja_me 01/07 toinen lapsi, lapsi -05

jasminmaria 10/06 ensimmäinen lapsi ?

iMamma 01/07? ensimmäinen lapsi

Kiti76 01/07 toinen lapsi, lapsi -06

lilliputti_83 01/07 toinen lapsi, lapsi -05

mammamiau seitsemäs lapsi, lapset ?

mammuliz 01/07 ensimmäinen lapsi

meiko 01/07 toinen lapsi, lapsi -05

miiku85 06/06 ensimmäinen lapsi

minni1974 /07 kuudes lapsi, lapset -93, -95, -02, -04 ,-06

nasuli78 01/07 viides lapsi, lapset -98, -00, -01, -05-

Nelli_79 01/07 ensimmäinen lapsi

Nezzie 01/07 kolmas lapsi, lapset -01, -03

Niiloakseli viides lapsi, lapset -98, -01, -03, -04

paivi79 10/06 toinen lapsi, lapsi -04

priscilla 11/06 neljäs lapsi, lapset -97, -99, -01

pyykkivuori /07 kolmas lapsi, lapset -01, -03.

sannis85 01/07 ensimmäinen lapsi

Sumunen /07 neljäs lapsi,

tearangel 01/07 toinen lapsi, lapsi -05

tosca 01/07 toinen lapsi, lapsi -05?

Tutti 07/06 kolmas lapsi, lapset -00, -03





Tätä pitäis yrittää mukana pitää :*)

tietääkö kukaan miten tekstin saa värilliseks, näyttäis toi lista paremmalta???

Mä en nähnyt sitä nelosen dokumenttia, kun olin just silloin koululla...:( Tuleekohan se uusintana jossain vaiheessa?



Synnytyksestä sen verran, että mulla tuon esikoisen synnytys kesti sellaiset vajaat 20 tuntia..:P Avautuminen oli siis aika hidasta, ponnistin poikaa 25 minuuttia. Kaikenkaikkiaan jäi kuitenkin oikein hyvät muistot, vaikka enhän mä kivusta tiennyt mitään ennen tuota synnytystä...;) Itse koin avautumisvaiheen sata kertaa pahemmaksi, kuin itse ponnistuksen... Mutta onneksi epiduraali vei kivut aikalailla pois, ja petidiinikin auttoi alkuun. Mies oli reippaana mukana koko synnytyksen, ja aikoo tulla toki seuraaviinkin mukaan.:) Hän sanoi, että vaikeinta hänelle siinä hommassa oli nähdä, että vaimolla on kauheat kivut, mutta mitenkään hän ei voi auttaa. Ponnistaessakin hän tietty näki ties mitä (vaikka siinä mun vieressä oli, ei jalkopäässä..;), mutta ei kai sitä siinä tilanteessa pidä " ällöttävänä" tms. vaan ihmeellisenä ja upeana asiana, kun oma lapsi syntyy!



Omasta mielestäni sitä synnytystä ei kannata liikaa etukäteen miettiä ja panikoida, siihen kun ei voi kuitenkaan itse juurikaan vaikuttaa.. Ja kyllä sen kestää, kun tietää, että siitä saa maailman parhaan palkinnon! :) Kyllä siinä meinaan kivut unohtuu, kun saa sen oman lapsen sinne paidan alle tuhisemaan... ;)



Niin niitä " raskautumisvinkkejä" joku kyseli... Mä tosiaan litkin jo nyt tuota greippimehua, ja esikoista yritettäessä taisin jäädä aina seksin jälkeen vähäksi aikaa makoilemaan tyyny pepun alla..;) Mitään ovistestejä tai lämpöjen mittailua en aio ainakaan tässä kierrossa käyttää, katsotaan sitten, jos tässä nyt kovin kauan tarvitsee yritellä..;)

Kiitos Kitille listasta!! :)

Mulla ei ole hajuakaan, et kuinka siihen saa värejä, mut jospa jollain muulla on! =)