Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksatte jatkuvaa yksinäisyyttä vuodesta toiseen?
16.01.2024 |
Ennen oli pari kaveriakin mutten jaksa niitäkään kun ovat pariutuneet. Kertoilevat vaan parisuhdejuttuja jos harvoin käydään kahvilla. Olen ihan kade.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Todella huonosti. En enää ihmettele, mistä ihmisviha saa alkunsa. Yksinäisyydestä.
En usko itse tuohon. Moni yksinelävä voi juuri nähdä aikamme valheellisuutta ja päättää olla osallistumtta tietynlaiseen esittämisen paineeseen mitä nykyään on paljon. Ihminen voi painaa vihan tunteet epäsuotavina johonkin hyvin syvälle poseerauskulttuurissa, sopeutua ulkoisesti täydelliseksi, jopa kadehdituksi pärjääjäksi, välttyä näin kokemasta poikkeavuuden tuntoja. Se ei tarkoita että hän olisi aidosti onnellinen tai kiitollinen tai erityisen rakastava.
Tuolla on paljon Tyyppejä, jotka ovat sekä huolestuneita yksinäisyys-pandemiasta että näkevät sen etenkin itsevalittuna itsesuojelun muotona, siis ainakin ymmärrettävänä ellei jopa myönteisenä. Tähän liittyy vaikkapa hyväksikäyttösuhteista toipuminen. Sen sijaan että siirtyisi vain toiseen huonoon, vieraantuneeseen ja rakkaudettomaan suhteeseen. Jos kykenee rakastamaan itseään ja elämäänsä, ei yksinolo ole samanlainen riski kuin silloin jos vaikka inhoaa, vihaa itseään ja eristäytyy riippuvuuden takia. Meitä on monenlaisia yksineläjiä. Joillakin työ vähentää yksinäisyyden tunteita paljonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole oikein koskaan jaksanut tätä, kun ihmiset eivät puhu täällä ja on tosi yksin monen asian kanssa. Täällä on jotenkin ahdistavaa aina. Kesällä ihmiset ovat iloisia.
Olin lapsena ja nuorena sosiaalinen ja oli paljon kavereita. Nykyään olen melko erakko. On tullut liikaa vastoinkäymisiä ym. Ihmiset ovat polarisoituneet, että mielipiteet ovat nykyään sellaisia, että hohhoijakkaa...Lyttäämisen meininkiä. Nuorempana oli avarakatseisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Siihen tottuu. Onneksi minulla on hyvä mielikuvitus ja osaan haaveilemisen taidon. Toivoani en siis ole menettänyt ja saan ajan hyvin menemään.
10 vuotta ollut yksin. Milloinkohan tähän tottuu..ap
Vierailija kirjoitti:
Todella huonosti. En enää ihmettele, mistä ihmisviha saa alkunsa. Yksinäisyydestä.
Höpö höpö. Ihmisviha saa alkunsa vain muista ihmisistä, niistä m*lkuista.
Ruman miehen on pakko jaksaa olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ketju on jälleen täynnä epätietoisuutta yksinäisyyden ja yksinolon välillä sekä liuta ihmisiä, joilla on perhe ja työ ja kavereita mutta jotka ovat niiiiiiin kauhean yksinäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksakkaan ja siksi tulee joskus laitettua jopa puoliltaöin viestiä .....työnantajalle. Niinpä. Mutta on kiva kun joku vastaa ja saa vaihdettua pari sanaa. Olen säälittäv., tiedän.
N.48v.
Vierailija kirjoitti:
Ruman miehen on pakko jaksaa olla yksin.
Onko miehet niin pinnallisia, etteivät voi olla kavereita ruman miehen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaan jaksettava. En kiellä etteikö joskus olisi mukava höpötellä niitä näitä jonkun läheisen ystävän kanssa. En tarkoita juoruamista vaan maailmanmenosta jne. juttelemista. Mutta on niin huonoja kokemuksia ystävistä kun luottamus puuttuu. Lisäksi yksipuoleisuus on voinut leimata ystävyyssuhdetta niin olen sitten ajatellut että parempi olla yksikseen.
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisyys on luksusta. Ihmisten seura riepoo usein enemmän kuin yksinolo.
Vieläkö on olemassa kaltaisiasi, joilla käsite 'yksinäisyys' on epäselvä?
En ole ikinä asunut yksin, muutin kundikaverin kanssa yhteen kun olimme 21.
Nyt vuosia takana 40.Ihmisen ei ole hyvä olla yksin.