Lue keskustelun säännöt.
Tajusin ettei parisuhteet ja ihastumiset/rakastumiset ole enää minun juttu lainkaan.
16.01.2024 |
Pitkästä aikaa tapailin miestä. Oli ihan hauskaa mutta huomasin nopeasti kuinka läheisyys alkaa tuntumaan vastenmieliseltä, seksi on minulle samantekevää ja toisen ihmisen läsnäolo saa vain vahvan vetutuksen aikaan viimeistään kahden päivän jälkeen. Etenkin jatkuva kiehnääminen on epämiellyttävää.
En tiedä yhtään mitä saisin parisuhteesta. Ihmisten läsnäolo vain saa väsymään ja rakastuneet ihmiset näyttävät minun silmiini vähän hölmöiltä. Olen ehkä kylmä ja kovan kuoren omaava nykyään mutta vanheten huomaa ettei sitä kaipaa muita juuri ollenkaan, ei ainakaan parisuhdetta.
N29v.
Kommentit (21)
Ihmisistä ei ikinä,tiedä ja on suuuuri riski ihastua tai jopa rakastua johonkin ihmiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. En todellakaan kaipaa parisuhdetta, ainoastaan seksiä.
M44
Ihanaa on olla itsekseen. Joskus reissuun olisi kiva saada joku kumppani mutta muuten yksin on mukavinta.
Minä olen jo luovuttanut, olen liian monta kertaa rakastunut ja joutunut pettymään. Yksin on turvallisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aromantism (oisko se aromanttisuus suomeksi????) on ihan olemassaoleva juttu, samoin kuin aseksuaalisuus.
Paras suhde on kissan kanssa. Tajuton sanaton yhteys, mitä ihanin nukkumakaveri ja se kehräys. Niin, eikä arvosteluajaksaa odottaa muutaman tunnin, jos käyn töissä tai viihteellä. Ei valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En asuis kenenkään kanssa. Koira vois olla lemmikkinä kyllä. Kuormitun muista ihmisistä.
Samat tuntemukset, itse N34. Joo, ihastuminen on tietysti jännää ja seksi uuden ihmisen kanssa on mielenkiintoista sen pari-kolme kertaa. Sen jälkeen se toinen muuttuukin vain ihmiseksi. Ei ole sen arvoista. Oman tilan tarve on iän myötä tullut niin suureksi, että ei tähän elämään oikein toista ihmistä itsen lisäksi mahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisistä ei ikinä,tiedä ja on suuuuri riski ihastua tai jopa rakastua johonkin ihmiseen.
Tämä vaara on aina olemassa. Välttelen riskitilanteita parhaani mukaan ja onneksi olen naisvaltaisella alalla töissä. N34
Olen rakkaudennälkäinen ihminen mutta ongelma on se että, minun on vaikeus löytää miestä joka olisi kanssani samalla tasolla, romanttisia miehiä on vaikea löytää. Siis sellaista joka on hyvä suutelemaan, näyttämään hellyydenosoituksia julkisesti, tunteellisia ja intohimoisia. Olisi varmaan sitten joku italialainen näyttelijä tai homoseksuaalisuus (mutta suuntautumisestaan johtuen ei voi olla kanssani siinä mielessä). Olen ollut seksuaalisessa suhteessa myös naisen kanssa ja tämäkin on kyllä vaihtoehto, en ole täysin hetero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päädyitkö opiskeluaikoina helposti sänkyyn niiden hauskojen ja komeiden kundien kanssa? 😕
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut samoja fiiliksiä ja kun erosin 3 v sitten, tunsin valtavaa vapautta. Pelkästään se, etta sai lähteä 2 aikaan yöllä kauppaan, oli aivan mahtavaa. Parisuhteessa se ei olisi tullut kuuloonkaan. Nykyään koen parisuhteen jotenkin luonnottomana ja ajatuskin asunnon jakamisesta on vastenmielinen. Herään vieläkin aamuisin usein painajaiseen, että en ole yksin. Kun tajuan sen uneksi, olen todella helpottunut.
N.48v.
Minulla on paljon samoja ajatuksia.
T. Toinen N48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hermo lepää, kun saa olla yksin, syödä omia ihania ruokia, nukkua/valvoa milloin haluaa, sisustaa söpösti, lelliä kissaa, tulla ja mennä miten vain, viettää aikaa kavereiden kanssa ym, ym, ja touhuta omia kivoja juttuja. Inhoan liika hälyä ja läsnäoloa. Ja ei kiitos mukuloiden melulle.
Vierailija kirjoitti:
Olen rakkaudennälkäinen ihminen mutta ongelma on se että, minun on vaikeus löytää miestä joka olisi kanssani samalla tasolla, romanttisia miehiä on vaikea löytää. Siis sellaista joka on hyvä suutelemaan, näyttämään hellyydenosoituksia julkisesti, tunteellisia ja intohimoisia. Olisi varmaan sitten joku italialainen näyttelijä tai homoseksuaalisuus (mutta suuntautumisestaan johtuen ei voi olla kanssani siinä mielessä). Olen ollut seksuaalisessa suhteessa myös naisen kanssa ja tämäkin on kyllä vaihtoehto, en ole täysin hetero.
Naiselta voitkin saada sitä kaipaamaasi romantiikkaa, mies yleensä kaivaa nenää sohvalla piereskellen.
Vierailija kirjoitti:
Hermo lepää, kun saa olla yksin, syödä omia ihania ruokia, nukkua/valvoa milloin haluaa, sisustaa söpösti, lelliä kissaa, tulla ja mennä miten vain, viettää aikaa kavereiden kanssa ym, ym, ja touhuta omia kivoja juttuja. Inhoan liika hälyä ja läsnäoloa. Ja ei kiitos mukuloiden melulle.
Eron jälkeen tuntui (ja nyt vuosien jälkeen tuntuu edelleenkin) aivan taivaalliselta saada mennä nukkumaan ja herätä yksin. Ihanaa on myös saada tulla töistä kotiin tyhjään asuntoon.
On immellä vaikeaa kun luulee että sydämen tilalle on syntymässä pantu kivi, pettynyt miehiin se on? Ei taida tietää että miehet tekevät työn raskaimman, muttei miehet mitään tee jos ei naiset käskisi. Sellaisia me miehet olemme, vitunväen pauloissa.
Eihän se kaikille sovikaan. Hyvä vaan, että tiedostaa sen asian, eikä väen vängällä yritä pariutua kun tuskin se toinenkaan siinä sitten olisi onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisistä ei ikinä,tiedä ja on suuuuri riski ihastua tai jopa rakastua johonkin ihmiseen.
Totta. Pari kertaa kun on polttanut siipensä, ei enää halua ottaa riskiä. Ennemminkin alkaa vältellä niitä tilanteita missä on mahdollista rakastua.
Parempi kun käy vaan töissä ja kipittää äkkiä kotiin.
Itse olen huomannut samoja fiiliksiä ja kun erosin 3 v sitten, tunsin valtavaa vapautta. Pelkästään se, etta sai lähteä 2 aikaan yöllä kauppaan, oli aivan mahtavaa. Parisuhteessa se ei olisi tullut kuuloonkaan. Nykyään koen parisuhteen jotenkin luonnottomana ja ajatuskin asunnon jakamisesta on vastenmielinen. Herään vieläkin aamuisin usein painajaiseen, että en ole yksin. Kun tajuan sen uneksi, olen todella helpottunut.
N.48v.