Rakastatko enemmän puolisoasi vai lapsiasi?
Minä lapsiani koska se rakkaus on niin aitoa ja puhdasta.
Kommentit (14)
En ole koskaan oppinut rakastamaan lastani. Miestä minulla ei ole koskaan ollutkaan. Lapsi on yhden humalaisen vapun lopputulos.
Ei niitä rakkauksia voi verrata. Ne on erilaisia.
Lapsi on vain ohikulku matkalla elämässäni. Hänen rakkauden varaan en ole elämääni rakentanut.
Rakastan enemmän kuin kumpaakaan heistä itseäni. Se on kaikkein tärkein taito elämässä ja ainut tie ehjään elämään.
En ymmärrä kysymystä. Ei omenoita ja appelssiineja voi verrata.
Rakastan yhtä paljon, mutta silti haluan mieluummin viettää aikaa ennemmin puolisoni kuin aikuisten lasteni kanssa. Mutta Jos talo palaisi, niin pelastaisin ensimmäisenä lapseni.
Se rakkaus on erilaista. Lapset ovat vain lainassa, mutta puolisoni olen valinnut.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan enemmän kuin kumpaakaan heistä itseäni. Se on kaikkein tärkein taito elämässä ja ainut tie ehjään elämään.
Jokainen lapsi ansaitsee vanhemman joka arvostaa ensi sijaisesti itseään, eikä sellaista joka laittaa kaiken muun itsensä edelle. Lapsen terveen itsetunnon kehitys vaatii, että aikuisellakin on jotain omaa, eikä hän elä vain niiden lasten kautta. Se on ihan hirvittävä taakka lapsen harteille laittaa aikuisen rakastaminen ehjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko oikeasti noin lapsellinen?
Todella toivon, että kysymys on huumorilla heitetty.
Lapsia, jos pitäisi valita kumman pelastaa. En usko et rakkaus omia lapsia kohtaan voi itsellä kadota koskaan, puolisoa kohtaan taas voi hyvinkin helposti (rakastan häntä nyt).
Puolisoa tietysti. En olisi oikeastaan lasta halunnutkaan, mutta suostuin vaimon painostukseen, kun huomasin miten hänen henkinen hyvinvointinsa kärsi lapsettomuudesta.
Puoliso on aikuinen ihminen joka pärjää ilman minuakin mutta lapset ei. Ja rakkaus lapsia kohtaan on erilaista. Rakkaus miestä kohtaan on myös romanttista ja intohimoista. Ja puolisoiden välinen rakkaus voi hiipua tai loppua. Rakkaus lapsia kohtaan on ikuista.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia, jos pitäisi valita kumman pelastaa. En usko et rakkaus omia lapsia kohtaan voi itsellä kadota koskaan, puolisoa kohtaan taas voi hyvinkin helposti (rakastan häntä nyt).
En tajua, miten kukaan voi sanoa, että pelastaisi ennemmin lapsensa kuin puolisonsa. Minä en pystyisi sanomaan, kenet pelastaisin esimerkiksi palavasta talosta. En pystyisi arvottamaan lapsiani, miestäni, sisaruksiani, vanhempiani tai edes koiraani. Kaikki ovat minulle yhtä rakkaita ja tärkeitä enkä haluaisi ketään menettää.
Tulee vaan mieleen, että ne jotka kertoo kyllä rakastavansa yhtä paljon miestä kuin lapsia, mutta pelastavansa ennemmin lapsensa, niin arvottavatko he myös lapset keskenään? Jos heiltä kysyisi, kenet lapsista pelastaisit ennemmin, niin vastaisiko he jonkun lapsistaan? Vai sanoisivatko, että eivät pysty arvottamaan lasten välillä? Jos sanovat, niin minusta aika outoa, etteivät sano samoin jos kyse on lapsi vs kumppani. Itse en olisi tällaisen kumppanin kanssa.
Lapsia tottakai.